"Nuori sokea tyttö kysyi kerran aamulla äidiltään: "Äiti, saanko minä
koskaan näköä?" "Kyllä kulta", äiti vastaa, "äiti on säästänyt palkastaan
paljon rahaa ja tänään mennään ostamaan apteekista kallista ihmevoidetta
joka antaa sinulle näön." "Ihanaa!" tyttö innostuu.
Äiti lähtee kauppaan ja palaa hetken kuluttua apteekin pussi mukanaan. "Nyt
kulta hierotaan vain tätä voidetta sinun silmiisi ja kiedotaan silmät
siteisiin ja annetaan sen hautua iltaan saakka ja sitten alat näkemään."
Niinpä äiti alkaa hieromaan voidetta tytön silmiin ja kietoo lopulta siteen
pään ympäri. Parin tunnin kuluttua äiti kysyy: "Onko side hyvin?" "Ei ole",
tyttö vastaa, "mä en pysty hengittämään kunnolla ja voide kirvelee kamalasti
silmiä." "Koita kestää kulta, se on sinun parhaaksi", äiti vastaa ja tyttö
sinnittelee toivot korkealla.
Lopulta ilta koittaa ja tytön tuskat ovat ohi. Tyttö vapisee innosta kun
siteitä poistetaan, ja kun siteet on poistettu hän toteaa: "Äiti, mä en näe
vieläkään!"
"Tiedän, kulta, tänään onkin aprillipäivä."