Jos minä puhun ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei ole rakkautta, minusta on tullut kumiseva pronssi tai kalskahteleva symbaali. Ja jos minulla on profetoimisen lahja ja olen perehtynyt kaikkiin pyhiin salaisuuksiin ja kaikkeen tietoon ja jos minulla on kaikki usko, niin että voin siirtää vuoria, mutta minulla ei ole rakkautta, en ole mitään. Ja jos annan kaiken omaisuuteni ravitakseni toisia ja jos luovutan ruumiini voidakseni ylpeillä, mutta minulla ei ole rakkautta, en hyödy mitään.
Rakkaus on pitkämielinen ja huomaavainen. Rakkaus ei ole mustasukkainen, se ei kerskaile, ei pöyhisty, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omia etujaan, ei ärsyynny. Se ei pidä kirjaa pahasta. Se ei iloitse epävanhurskaudesta, vaan iloitsee totuudesta. Kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kestää.
Rakkaus ei koskaan häviä. Mutta mikäli on profetoimislahjoja, ne tulevat poistumaan; mikäli on kieliä, ne tulevat lakkaamaan; mikäli on tietoa, se tulee poistumaan. Sillä meillä on osittainen tieto, ja me profetoimme osittaisesti, mutta kun saapuu se, mikä on täydellistä, niin poistuu se, mikä on osittaista. Kun olin lapsi, niin puhuin kuin lapsi, ajattelin kuin lapsi, järkeilin kuin lapsi, mutta nyt kun olen tullut mieheksi, olen pannut pois lapsen ominaispiirteet. Sillä nykyään me näemme himmeät ääriviivat metallipeilistä, mutta silloin kasvoista kasvoihin. Nykyään tunnen osittaisesti, mutta silloin tunnen täsmällisesti, niin kuin minutkin täsmällisesti tunnetaan. Nyt pysyvät kuitenkin usko, toivo, rakkaus, nämä kolme, mutta suurin näistä on rakkaus.
RAKKAUS EI KOSKAAN HÄVIÄ.KUN SAAPUU SE, MIKÄ ON TÄYDELLISTÄ,NIIN POISTUU SE,MIKÄ ON OSITTAISTA.