Tartsa raukka...ihan väärin kohdeltu taas tältä tyhmältä kansalta tässä piskuisessa ja onnettomassa maassa. *suuttumus*
Eilen illalla olin hetken onnellinen. Sain vihdoin lievällä väkivallalla vapautettua rakkaan Gaultier'n hajuvesipulloni ärsyttävästä pakkopaitapanssarimuovikuoresta. Mikä helpotus. Soli epäkäytännöllinen ja tyhmän näköinen, en tajua miksi herra Gaultier on ylipäätään suunnitellut sellaisen erikoispainoksen. hmph. no kuitenkin, saatoin levollisesti nukahtaa kun vihdoin tämä mieltäni kalvanut ongelma oli ratkaistu.
Illalla sain lievän ahdistuksen tunteen. Tapahtui jotain joka muistutti liikaa menneestä, jostain minkä olisin halunnut jo unohtaa. [ainiin, minun ei pitänyt kirjoittaa tänne mitään erityisen yksityistä.. no nyt on raja näköjään jo rikottu..mitähän tästä seuraa..pitää olla varovainen..varsinkin kun asianomaiset varmasti lukevat tätä..]
VECKANS FRÅGA: miten kauan todella menee ennen kuin oppii että vanhoja virheitä ei saa toistaa? onko ihminen koskaan tyytyväinen..?