Tunnen itseni
niin väsyneeksi ja
toivottomaksi.
Olen kai sairas
vähän joka suhteessa.
Kurkku on tosi kipeä,
olo on kuumeinen,
veto täysin poissa.
Sisälläni epätoivoinen
tunteiden sekamelska.
Rakastan, kaipaan
toivon, haaveilen.
Menetän uskoni,
epäilen etten saa
sitä mitä haluan.
Kysyn vain
miksi saisinkaan,
miksi en saa.
Enkä jaksaisi enää
kaikkea epävarmuutta.
En kyyneliä, kipua.
Loppuuko tämä koskaan?