Joo hukkasin puhelimeni perjantaina. Tai sitten meidan siivooja varasti sen. Paha sanoa, ei oo todisteita kummastakaan, muuta kun etta puhelin on kadonnut... Kuinka vahapatoiselta voikaan tuntua kun ei ole puhelinta..? Ja kun viela kaipaa ihmisia (tai ihmista) joiden kanssa on tekstaillut ja soitellut jo jonkin aikaa... TÄMÄ ON KAMALAAAAAAAAAA!!!
Olen melko varma etta siivooja varasti sen. Olen kaantanyt koko talon ylosalaisin eika edes siivojat (meilla on kaksi) ole sita loytaneet vaikka paivittain kayvat koko talon lapi siivotessaan. Yksi asia ihmetyttaa: Perheet suojelevat omaisuuttaan kaikilla mahdollisilla tavoilla (on portit ja koirat ja turvamiehet aseineen ja halytysjarjestelmat), mutta paastavat taloonsa kaikkein koyhimmat ja vahaosaisimmat siivoamaan, hoitamaan lapsia ja tekemaan ruokaa ja maksavat siita aivan jarkyttavan huonoa palkkaa. Ei ihme jos tekee mieli ottaa muutama puhelin tai vahan rahaa, ehka jopa hieman koruja, eivat he kuitenkaan mitaan huomaa!
Eilen ja tanaan on ollut todella kova ikava kotiin ja muutenkin huono olo. Eika asiaa auta se etta kavin vaa'alla eilen ja totesin etta olen lihonut aivan liian paljon! (99% vaihtaritytoista lihoo, mutta mina en haluisi kuulua tahan joukkoon!!! Ruoka vaan on niin hyvaa.. :D)
Luojan kiitos minulla on salmiakkia niin parjaan naina huonoina paivina (ja lihon lisaa...). ^^
Chau!