Tklääkärin mukaan terveet tyttöni.. Ovatkin liimakorvaisia tk:n korvalääkärin ja yksityisen korvalääkärin mukaan. Putkitus jonossa ollaan kummankin kanssa.
Toissa iltäpäivänä sain puhelun. Puhelu ei kestänyt kauaa, koska minä harvoin kieltäydyn ketään auttamasta. Tällä kertaa apua tarvitsi 2 sekarotuista koiran pentua. Tiesin, että koirat haettuani en niistä luopuisi. Kukapa nyt kaltoin kohdeltuista rakkautta tarvitsevista pienistä karvakasoista haluaisi luopua.
Koirat eivät osanneet kulkea hihnassa, ärhentelivät toisilleen, olivat levottomia. Se yksi ja ainut tappelu riitti todisteeksi siitä ettei pentuja pystynyt pitämään yhdessä. (Onnekseni sekin käytiin pihalla, eikä täpötäydessä keittiössä).. Joten toiselle etsittiin uusi koti. Koiralle löytyi hoitopaikka. Lopullisesta kodista ei vielä ole tietoa.
Nyt meillä asustaa pelokas alle 1-vuotias sekarotuinen Laika tyttönen. Laitan Laikasta kuvia myöhemmin..
Aina ei ole helppoa.
Joskun on vain hakattava päätänsä seinään. Mutta toisinaan se ei riitä..
Ja on hakattava entistä lujenpaa päätänsä seinään.
Näin helvetin isoja, nättijä ja hyvin istuvia vaatteita on mahdoton löytää. Ja kaiken lisäksi itseäni on alkanut ärsyttämään olla näin lihava.
OKEI OKEI.. Lupasin Harrille alkaa katsoa mitä työnnän suuhuni.
Joten lenkkiseuraa tarjolla!!!!!
Nyt painoin 94,7kg. Ensi kuun alussa toivottavasti jo vähemmän.
Te joilla laihdutettavaa, ettepä uskalla haastaa mua painon pudotukseen. (Pliis, haastakaa, antakaa jotain motivaatioo). Tööt, oon pikkasen väsynyt.