ja unohdus satuttaa..</3
joten ei unohdeta..
Rakastan sua, noita
sanoja, olen jaksanut
hokea,
tunteja, näkemättä sinua,
sä et usko kuinka mulla on
ikävä,
eikä tämä tunne taida
vielä hävitä,
pitkään aikaan, tuskin
ikinä koskaan,
kaikki kyyneleet ovat jo
eksyneet tuskaan,
eikä tämäkään biisi tuo
mulle lohtua,
mikään ei ole mitään ilman
sinua, kulta,
muistatko ku mä pyysin et
nukkuisit kanssani,
edes puoli tuntii, olisit
vierelläni,
sitten kun herättiin,
huomasin et olit
lähelläni,
löysin sen, kadotetun
elämäni,
kuinka kaunis oletkaan,
sanoin silloin sulle,
saat merkityksen tuon
lauseen joka tavulle,
eikä kaikki kaunis saa,
tai voi aina kadota,
kai sä tiedät et mä
rakastan sinua.
Rakastan sua,
kai sä tiedät kultaseni,
että unelmilla täytyy aina
olla kasvot,
Rakastan sua,
eikä ikävä seurassasi enää
jaksa taistella
oikeuksistaan,
Rakastan sua,
enkä mahda sille minkään
enkä sinuutta olla halua,
pelottaa vaan, että
unohdus satuttaa, mutta
muistot ne murhaa,
Rakastan sua, ja mä mietin
että mikä meni vikaan,
sitten tajuan että minä
kukas muukaan,
aiheutin sulle taas paljon
surua,
ilman tarkoitusta, ilman
mitään aikomusta,
niin kutsutusta, elämäst
ei oo mitään jäljellä,
sä veit sen kokonaan
täysin tietämättä,
mä haluun sut vierelleni
viettää ikuisuuden,
ja ikuisuuden jälkeen
vielä toisen samanlaisen,
muistatsä ku me silloin
tavattiin,
me naurettiin, ja uusi
ajanlasku keksittiin,
mä haluan palata siihen
hetkeen takaisin,
et voisin tehdä kaiken
tyhmyyden toisin,
tottakai tekisin toisin
jos vaan voisin,
tän suhteen eteen silloin
kyllä urakoisin,
mietin et ajatteletko sinä
yhtää minuu,
tän biisin joka sana on
rakkaudesta sinuun.