13.10.09
kävin ulkona tupruttamassa lisää savumerkkejä mutta kukaan ei nähnyt taitaa olla liian pimeä pihalla palavat merkki lyhtymme välkkyvät paha enteisesti ja tuuli yltyy hulluus alkaa vallata ei jaksaisi istua leirissä odottomassa mutta jonkun on pakko pitää vahtia olut varastot ovat loppuneet mutta ruokaa riittää vielä huomiseen pitää vain toivoa ettei alkuasukkaat löydä leiriä koitan pitää yhteyttä ulkomailmaan mutta turhaan kukaan ei pysty tulemaan auttamaan meitä pois näitten villien kynsistä taidamme olla tuhon omat..
toivottavasti he eivät vain hyökkää ku miehistöni nukkuu saatan nähdä vielä huomisen aamun nousun ja toivottavasti laskunki
kapteeni: karu kaleva lokikirja osa.2