itseenne sulkeutuneet,
omakeskeiset paskat!
Rivienvälistä luen,
en mitään osaa, outo
taidan olla, kun en
teille kelpaa tällaisena,
kun olen.
Vihaan teitä yhä vaan
enemmän ja enemmän,
tahtoisin vaan lyödä!
Inhoan teitä, ehkä,
mutta haluaisi en.
En tahdo että tekin
inhoatte, mielessänne
lyötte.
Te saakelin paskat,
te hyvät ystäväni,
ette ymmärrä!
Kaikki menee perseelleen.
Itken teidän takianne.
Miksi tekisin sen,
jos vihaisin koko
sydämelläni
