IRC-Galleria

Tokavika paiva bangkokissa. Eilen oltiin ottamassa maljaa Bangkokin, Thaimaan ja onnistuneen reissun ansiosta, joten ajatus ei nyt kulje mita kirkkaimmin...

Eli Tonsain kirjoituksen jalkeen on kerenny tapahtua vaikka mita. Tonsai jatettiin kolmen yon jalkeen ja paatettiin suunnata kulkumme Ao Nangiin. Virhe. Yksi yo siella riitti. Kamala turisti helvetti. Aivan kuin olisi kanarian saarille mennyt. "Ollako suomesta? Mita kuuluu kukkuluuruu" kraasa kauppiaat huuteli peraan. Iltaelamaakin yritettiin kayda katsastaa, mut OPlla vaikutti vahan edellisen paivan totaalinen tyhjennys, ettei oikein sitten ollu fiiliksia, muutenkin siella oli baarit gogo-girl henkisia. On muuten saalittavaa, surulista ja koomista miten paljon lansimaiset (yleensa) mohomahaiset keski-ikaiset ukot kulkee joka puolella turistipaikoissa thaimaalainen pieni, siro tytto kasipuolessa. No mutta kylla ne nuoremmatkin osaa huorissa kayda! Ao Nangin jalkeen menimme jalleen Krabin kaupunkiin, tarkoitus olla siella yksi yo. Cha cha lei-guest housessa tapasimme kaksi suomalaista tyttoa. He kertoivat, etta edellisena yona kaksi suomalaista nuorta jatkaa oli vieny alkuillasta kaksi thai-tyttoa omaan huoneeseen. Yleensa guest housejen huoneiden seinat ei mitaan jarin paksuja ole. Sielta oli sitten kuulunu mita oli kuulunut koko majapaikalla olijoille. Ei kylla tehny hirveesti mieli tehda tuttavuutta naiden herrojen kanssa. Ihmetyttaa mika pistaa suomalaiset nuoret ryhtymaan tuollaiseen, eiko suomesta loyda seuraa vai joku seikkaulun halu, etta voi kerskua kotona kavereille kayneen maksullisissa naisissa? On toi kuitenkin aika riskialtista pelia, suurin osa suomeen tuoduista HIV-tartunnoista tulee nykyisin Thaimaasta.

Tytot Johanna Ja Jenni tutustutti meidat sitten Ita-valtalaiseen pariskuntaan, Markukseen ja Martinaan. Kuudestaan vuokrattiin pitkahantavene eraana paivana ja lahdimme Boda-saarelle. Paaranta oli taas taynna ihmisia. Saaren toiselta puolelta loysimme mukavan pienen hiekkarannan. Paiva meni uidessaa kirkkaassa vedessa ja auringossa kollotellen mukavien uusien tuttavuuksien parissa.

Krabissa hyvastelimme uudet ystavamme ja minibussi suuntasi nokan kohti Ko Lantaa. Parin tunnin hikisessa minibussissa istumisen jalkeen rannalla kavelyn ja majapaikan etsimisen jalkeen kavimme syomassa. Mahat taynna jaksoi taas lahtea etsimaan sopivaa majoitusta. Loysimme majapaikan, jossa oli reissun hienoin bungis! Oli se kylla sitten hinnakkaampikin.

Ko Lantalla olisi mennyt enemmankin kuin kolme yota. Voin suositella lampimasti paikkaa:) Aika paljon turisteja siellakin, mutta rauhallisiakin paikkoja loytyy. Ainiin. Lantalta teimme paivan snorklaus reisun Koh Phi Phin saarille. Taalla on kuvattu siis The beach-leffa.Maisemat upeita, vesi kirkasta ja paljon varikkaita kaloja:) Phi phi lei oli hieno paikka, mutta suurempi phi phi oli ihan turistirysa, ainakin se paarannan alue:(

Lantalta tilasimme junaliput Trangin kaupungista Bangkokkiin. Matkan kesto 14,5h ja lippu kustanti n.800 batia eli 17euroa. Taksi joka meidat piti tulla hakemaan juna-asemalle oli reilun kaksi tuntia myohassa. nneksi kerkesimme kuitenkin kayda nopeasti syomassa ennen junamatkaa. Jaoimme neljan hengen makuuvaunun kahden thaimaalaisen naisen kanssa. Tytin antamalle fraasi-sanakirjalle oli kayttoa kun naiset opetti meille thaimaankielta. Hauskaa oli kaikilla, etenkin naisilla jtka hekotteli meidan tyhmien turistien aantamiselle ja sille ettei ymmarretty aina kaikkea. Muuta ihmeen hyvin sita tulee toimeen, vaikkei yhteista kielta ole. He tarjosivat omia evaitaan meille. Jotain punaisia kasviksia tai hedelmia, joka selvisi etta ne oli jotain guavan sukulaisia tms. banaanin lehteen kaarittya sticky-ricea jonka sisalla...lihaa tms.:) Ja rasvaista hapanimelaa kuivalihaa. Silloin meinasi meikalaisella tulla pienia yokotyksen tunteita kun lihan nahka, kuori mika lie ratisi suussa. Naiset kysyvat eiko olekinherkullista, joo hyvaa on:) Katkonaisesti nukutun yon jalkeen aamulla kahta tuntia ennen bankokin asemaa konnari tulee sanomaan, etta pitaa vaihtaa bussiin. What a fu.. meilla piti olla suora junayhteys. No selvisi et juna oli mennyt rikki ja matka jatkui bussilla. Pari tuntia myohassa saavuimme bankokkiin. Bussilla juna asemalta banglabun kaupungin osaan, jossa myos Khao San Road sijaitsee. Katu joka on taynna kraasa kauppiaita, guest houseja, baareja ja lansimaisia ihmisia. Ei kuitenkaan sille kadulle majoituttu, vaan pari katua ylospain. Villa Cha Cha on paikan nimi. Aivan mahtava paikka. Oikea keidas kaupungin halinan keskella. Sisustus on itamainen, sisapihalla on pieni uima-allas, eika hintakaan paata huimaava.

Reissu lahenee loppuaan. Kokemus on ollut mahtava hyvine ja joskus vahemman hyvine hetkineen. Onnistuneesta,ikimuistoisesta reissusta iso kiitos kuuluu matkakaverilleni O-P:lle. Ei olisi heti uskonut, etta netin kautta voi saada noin hyvan ja luotettavan matkaseuralaisen jonka kanssa asiat sujuu, eika tarvitse vaantaa joka asiasta. Unohtumattomien kokemusten lisaksi olen saanut hyvan ystavan. Kiitos:)

Ja eikun uusia matkasuunnitelmia tekemaan. Monta paikkaa on jo mietinnan alla, joihin haluaisin tutustua. Joten matkaseura on tervetullutta ja rahalahjoituksia otetaan vastaan!

Taalla on vierahtanyt pari yota. Tama ranta on rauhallisempi kuin viereinen turistien kansoitama Rai Ley. Tanne ei pase muta, kuin veneella, joten taalla ei ole kovinkan liikennetta lukunottamatta muutamaa mopoa ja autoa. Rannan kumminkin puolin kohoaa korkeat tippukivi kalliot. Merella horisontissa haamottaa joka Thaimaa aiheisesta matka esitteesta tutut tippukivisaaret. Tama paikka on kuin tehty vuorikiipeilyyn ja korkealla kallionseinamissa nakyy useita kiipeilijoita. Olis hieno kokeilla, mut ihmettelen miten ne ihmiset jaksaa talla hlteella semmoista harrastaa!

Taalla etelammassa on valilla tuskastuttavan kuuma! Huoneessa on tuuletin, mutta generaattori hurahtaa kayntiin vasta kuudelta illalla, joten siihen asti ollaan ilman sahkoa. Yolla sahkot napsahtaa pois paalta kolmen-neljan aikaan aamulla, joten loppu yo hikoillaan jalleen...mut en valita:)

Ilmastoinnin puuttuminen jaytaa enemankin OPta, joka on sairastanu rajua ruokamyrkytysta yosta asti. Nyt taitaa alka jo olo pikkuhiljaa helpottamaan, mutta silti mikaan ruoka ei mene oiken alas. Toivotaan, ettei kuume vain nouse....Ei taida pojalle enaa fried ricet matkan aikana maistua :D

Tilasin Krabin kaupungista itselleni juhlamekon. Eilen oli ensimainen sovitus. Lahdin ominpain kohti Krabia. Ensin odotin meidan rannalla noin tunnin, koska pitkahantaveneet ei liikennoi, ellei ole tarpeeksi porukkaa tulossa kyytiin. Siina sitten ainoana Rai Leylle menijana katselin rantaa joka oli niemenkarjen takana, mutta nouseveden aikana sinne ei siis paase kuin veneella. Lopulta sinne paasin. Parisata metria niemenkarjen toiselle puolen ja odottamaan seuraavaa venetta, Krabille siis nyt. Kuski vaati kymmenta ihmista, meita oli kolme. Joten odotime jalleen. Jalleen tunti vierahti ennenkuin oli yhdeksan ihmista koossa ja saimme suostuteltua kuskia lahtemaan. Saisihan sen venee yksinkin, mutt taytyy maksaa kymenkertainen hinta...Tulomatka oli kivuttomampi, sain vinkin toisesta reitista. Eli kaupungista tapotaydella taksilla Aonangiin ja sielta botskilla meidan rannalle. Suomalaisia taalla Krabilla riittaa, eilenkin juttelin muutaman pariskunnan kanssa parhaista nahtavyyksista taalla.

Alustava loppuajan matka suunnitelma olisis seuraavanlainen: Taalla olemme viela kolmannen yon ja huomenna katsellaan tilanne uudestaan, voinnin salliessa jatkamme matkaa Ao Nangiin. Siella mutama yo, sitten Krabin kautta puku mukaan ja Ko Lantalle. Lantalta Trangin kaupunkiin, josta hypataan junaan. 14 tunnin junamatkan jalkeen aamulla olisi tarkoitus saapua Bangkokkiin. Muutama paiva siella ja sittenpa olisi kotiinlahdon aika...Mutta siihen on viela aikaa:)

Hello! Toi edellinen juttu jai vahan kesken:)

Nooh.. Tanaan aamulla yhdeksan aikaan tuli taksi hakee Ko Samuin majapaikan pihasta ja matka kohti satamaa alkoi. Tarkoituksena menna Surat thaniin. Lautta jai kuitenkin kaupunkiin, jonka nimea en nyt jaksa muistaa. Luulimme et lautta menee suoraan sinne, mutta sielta olikin kuljetus hikisella minibussilla Surathaniin. Sielta oli tarkoitus lahtea ihan valtion bussilla kohti krabia, mutta minibussi jatti meidat paikallisen matkatoimiston pihaan. Kysyttiin hinta Krabille minibussilla, joka ei pysahtele joka asemalla, hinta oli ihan ok, siihen mita oltiin kuultu etta kyyti maksaa. Lahdettiin sitten silla. Valtion bussi olis ollu hieman halvempi... No kahden ja puolen tunnin poaasta bussi ajaa keskelle ei mitaan ja sanoo et taa on meidan paate pysakki. Me ollaan muiden matkustajien kanssa et ei todellakaan ole, ollaan maksettu Krabin kaupunkiin asti. Siina vaha aikaa jaksettiin taistella kun hypattiin pois kyydista ja siihen sattumalta tuliu taksi joka heitti meidat edullisesti kymmenen kilometrin poaahan sijaitsevaan kaupunkiin. Taalla ne jaksaa kusettaa, ei oteta enaa yhtaan mitaan paikallisten matkatoimistojen kautta!

No siina sanottiin hyvastit Sveitsilaiselle matkakumppanille ja lahdettiin etsimaan paikkaa missa syoda ja palata takaisin kartalle. Sattumoisin tormattiin kahteen finski tyttoon, jotka lahti meidan kanssa syomaan. Saatiin selville, etta ihan muutaman korttelin paassa on majapaikka jota olimme ajatelleet. Odotimme kaatosateen/ukkosen laantumista ja menimme kysymaan onko guest housessa tilaa. Just sattui viimeinen vapaa huone olemaan, eika hinta saarien (yli)hintojen jalkeen paata huimannu. Taalla sita nyt istutaan netissa (kuuluu yon hintaan) Huomenna tarkoituksena heti aamulla lahtea tosta viereisesta satamasta kohti Rai Leyhta:) taalla sita hengaillaan loppu puoltoista viikkoa ennen paluuta Bangkokin vilinaa ja koto/ Suomea:)

Eilen tanne saavuimme. Majapaikka on kaunis, mutta meidan bungalow sijaitsee saaren paatien varressa, joten aika meluisa paikka on.

Tanaan uskaltauduttiin vuokraamaan skode (tai siis minahan en ajanut!) Helpoin ja edullisin tapa liikkua paikasta toiseen, silla talla saarella valimatkat ovat aika pitkat. Lahdettiin siten ajelemaan. Jonkin aja kuluttua pidettiin pieni hengahdystauko. Ajettiin ihan sattumalta aivan upealle rannalle, jossa ei ollu paljoa ihmisia. Siita sitten matka jatkui tarkoituksena paikallistaa joku vesiputous, joita on useampia talla saarella. No yksi sitten loydettiin. Jatettiin pyora parkkiin ja lahdettiin kavelemaan. Polku jatkui ja jatkui. Alussa ei ollut mitaan kunnollisia oasteita. Jonkin ajan kuluttua tuli, etta 700metria viela. Maasto ylamakea, kivista ja juurakkoista. Valilla meinattiin jo kaantya takasi, kun polkuakaan ei kunnolla nakynyt. Onneksi emme kaantyneet. Paikka oli todella kaunis. Vesiputouksen alla oli allas jossa pystyi uimaan. Kaksi ihmista oli silloin siella kun sinne menimme, mutta nekin lahti pois. Tottunut taalla, etta jos on joku hieno paikka niin se on taynna lankkareita. Tulomatka menikin jo paljon nopeammin sitten alaspain.

En ole kirjoitellu meidan ensimmaisesta saaresta eli Ko Taosta, jossa vietimme nelja paivaa. Saari on kuin koru! Harmittaa vain kun meidan matkasuunnitelmiin, eli budjettiin ei sukellus kuulunut, siella olis siihen harrastukseen ollut mahtavat puitteet! Kavimme yhtena paivana kuitenkin koko paivan kestavalla snorklaus-retkella. Kierrettiin botskilla koko saari, kolme kertaa pysahdyttiin snorklaamaan. Maisemat veden alla oli upeat! Nahtiin pienia haitakin! Viimeinen pysahdys oli Nang Juanin paratiisi saarella. En ole missaan nahnyt niin valkoista hiekkaa, kristallinkirkasta vetta ja mahtavia maisemia!

Toisiks viimeisena iltana istuskelimme rantabaarissa jutustellen kahden paikallisen baarimikon kanssa. Ne kyseli onko suomessa eskimoita, jaakarhuja ja pingviineja:) Hassua. Kohta toinen niista soitti toiseen baariin, sielta poika toi pian Jukka-pojan cd-levyn. Sita sitten illan aikana kuunneltiin.

Nyt olemme keskimmaisella etapilla Siaminlahden kolmesta saaresta, joilla vierailemme. Saavuimme tanne eilisaamuna Ko Taolta. Taallakin majapaikkana bungalow ja merinakoala terassilta:) Meika alkaa hajota, toisaalta jo tottua noihin muihin otuksiin taalla. Eilen olin makailemassa kaikessa rauhassa hammokissa rannalla. Olin juuri nukahtamassa. kun tunsin et joku kutittelee meikan varpaita. Luulin et se on perhonen tms. Aukasin silmat niin, ei saakeli se on kaarme! Jumakiuta et saikahdin, vaik ei se todennaikoisesti mikaan vaarallinen ollut. Sitten terassin katossa om sisiliskoja pyydystamassa karpasia lampun valossa. Niihin osaa suhtautua jo jollaintavalla paremmin.

Eilisiltana menimme respaan katsomaan muiden lankkarien kanssa jotakin Angelika Jolie-leffaa. Ulkona oli ollut koko paivan pavakaa saa. Valilla sahkot katkesivat jotain nelja kertaa, kunnes ne meni poikki pidemmaksi aikaa. Siina sitten kynttilan valossa juteltiin ja kuunneltiin muiden matkakertomuksia, ennenkuin oli aika menna nukkumaan.

Meilla on ollut onnea, ettei meilta ole havinnyt mitaan. Olemme kylla yrittaneet pitaa hyvaa huolta omaisuudestamme (etenkin mina olen vainoharhainen laukustani ennen reissuun lahtemista edeltaneen tapauksen vuoksi!) Lautalla tanne juttelimme kolmen suomalaistyton kanssa. Heilta oli viety rahat ja yhdelta visa-kortti samanlaisesta turisti-bussista, kuin milla me tulimme Bangkokista. Tytot olivat nukkuneet laukut jaloissa. Yolla bussista oli sammutettu valot ja vedetty verhoja ikkunoiden eteen. Heratessa laukut oli pengottu ja rahat poissa. Olen kuullut tarinoita et noissa turistibussissa olis joskus laskettu nukuttavaa kaasua, et saadaan porukka tiedottomaan tilaan.

Tanaan oli tarkoitus lahtea vesiputouksille, joita taalta loytyy useampia. Mulla alko vaantaa vattassa kuitenkin niin pahasti, et jatettiin se reissu suosiolla muuhun paivaan:) Joten taa paiva menee katellessa liitovarjoilijoita merella, chillaillen ja syoden:) Illalla olis tarkoitus lahtea reiveihin, jotka on tossa vahan matkan paassa. See you!:)

P.S Mun riippuvuus maitorahkaan ja raejuustoon alkaa kaymaan jo aika huolestuttvasksi. Viime yona nain unta, etta olin kaupassa ostamssa maitorakaa. Maksaisikohan paljon jos teista joku laittais pari purkkia tulemaan kylmalaukun kera tanne...?;D

Taalla taas! Te ajattelette et eiko oo toisella puolella maapalloa muuta tekemista kuin istua netissa?! Taalla paasee hieman irtautumaan tuolta liikenteen kaaoksesta ja naissa nettipisteissa on ihanan viileaa verrattuna ulkoilman 30 helteeseen (vaikka ihanaa sekin on, mutta liika on valilla liikaa!)

Kirjauduttiin hotellista puolilta paivin ulos. Bussi kyydin _ainakin pitais_ lahtea tossa viiden aikoihin. Rinkat saatiin jatettya sailoon hotellille ettei niit tartte taalla kantaa.

Taa ei ole ainakaan hyttyskammosten paratiisi, kaiken nakoisia elukoita vilistelaa siella sun taalla, eilen saikahdin kun meinasin astuu sellasen tulitikkuaskin kokoisen torakan paalle. Hampaita pesiessa huomasin, etta hammasharjassa on jotain pikku elikoita, eikun vedella huuhtasta enimmat pois ja homma jatkuu:)

Kaytiin tanaan jokiristeilylla. Huomaa kuinka taalla yritetaan koijata turisteja ihan olan takaa. Turistiristeily samasta paikasta olis maksanu 900 batia 1h (1e on n.47 baht) ja me mentiin tavalliselle jokiristeilylle joka kuljettaa ihmisia pysakilta toiselle- liput 19 batia! Sielta matka jatkui Tuk Tukilla Lumphihin Parkkiin, sellainen keidas keskella suurkaupungin vilinaa. Siita Sky trainilla MBKhon joka on aikan vaaaltava ostoskeskus. Varmaan karjalan paisti ainut asia jota sielta ei loydy! Harmi vaan kun tahan aikaan reissusta ei viiti ostaa rinkkaan lisapainoks mitaa, joten tulomatkalla sinne siis!

Ruoka on ollu todella hyvaa ja edullista, setti maksaa jotain vaille euron ilman juomissta. Vahan ollaan katottu mista syomiset ostetaan, ei viela ainakaan ole paska tauti paassy yllattamaan.
Onhan taa ollu aikamoista hulinaa ja pienta kulttuurisokkia pukkaa, mut olen yrittanyt nauttia koko ajasta. Aina ollaan kysymalla ja selviydytty jos jotain haikkaa on ollu. Tosi varuillaan vaan saa olla ettei tuu koijatusks, naa Bangkokkilaiset etenkin nakee turisteissa vain rahan.

Huomisiltana olis tarkoitus lahtee bussiin istum,aan 10h ja sielta matka jatkuu lautalla ko samuin saarelle.

Hello!
Taalla sita nyt ollaan. Mahtavan lamminta. Liikenne on aika paata huimaavaa! Paikallinen porukka kuolee varmaan keuhkosyopaan nelikymppisena pelkan liikenteensaasteiden takia.
Alkumatka on menny tosi hyvin, paitsi et jalat ollu turvoksissa odottelun ja lentokoneessa istumisen takia.
Jee, mut aika alkaa kayda vahiin, ilmoittelen kuulumisista sit paremmalla ajalla. Moi moi!

Tavarat alkaa olla viimeistä myöten pakattuna. Eilen äiti kävi vielä ostamassa rakkolaastareita, jotka on varmasti tarpeen! Kävin eilen myös hakemassa Visan. Luottokortilla kun on kätevä siellä varailla/maksella majoituksia...Ei sitä tavaraa sitten tullukkaan niin paljoa, kuin aluksi kuvittelin, kiitos Sarille pakkaus avusta:)
Mut nyt mie lähen viimeistä kertaa kuukauteen saunaan:) Palailen sit seuraavan kerran Thaimaasta käsin:)

Tästä päivästä alkaen yritän ainakin pitää jonkinnäköistä päiväkirjaa meikäläisen seikkailuista toisella puolella palloa. Elikkäs viikko enää jäljellä ennen H-hetkeä:) Pelonsekaisen jännityksen tilalle on tullut viimeaikana vain innokas odotus! Rokotukset ym. kaikki tarpeellinen pitäisi olla kunnossa. Pakkailu on vielä kesken, mutta eihän sinne paljoa tarvitse mukanaan edes raahata... (Enpä olisi uskonut että tuollaista suustani päästän :) nim. varautunut aina kaikkeen) 16.1.08 klo 06.10 Junaan ja menoksi!