Ilo tapas surun ja kysyi näin/
Miksi kävelet aina noin allapäin?/
Mikset kertoisi hauskoja juttuja/
ja tapaisi vanhoja tuttuja?/
olen käytökseesi kyllästynyt/
On jokaisella tunteella paikkansa oma/
On viha ja kateus ja rakkauskin soma./
Emme osaamme vaihtaa voi keskenämme/
Emme lähteä voi, siis jäämme tänne/
Niin käveli suru taas allapäin/
Ja ilo ihmettelemään jäi/
On tunteilla paikka myös sydämessä/
On jokainen paikalla/
Voimme valita vain mikä pinnassa on/
Voimme valita tunteiden kohtalon itse.>