Kun kävelen pitkin näitä katuja,/
en voi olla huomaamatta ihmisten kasvoja/
Ne katsovat tyhjyyteen/
vailla mitään päämäärää/
Vaikka heille yritän hymyillä/
he katsovat hetken aikaa kohti ja kääntävät pään pois/
Jatkaakseni matkaa tarvitsen vain yhden hymyn/
koskahan sen mahdan saada/
pakko odottaa/
Useamman tunnin seisoin ja odotin/
tunsin kuinka sydämeni kärsi/
se halusi jatkaa/
mutta olin päättänyt – odotan.