IRC-Galleria

mikä nyky nuorisoo oikeen risoo ku niitten pitää mennä kouluun ammuskeleen ja ku ne kumminkin tietää sen et siin menehtyy myös syyttömiäkin ja laoukkaantuu monia, jos itellä ei oo kaikki kunnossa.. eihän se oo mutten ihmisten vika että sillä meni honosti. tälläsiä tapahtumia ei kyl ainakaan enenpää tarvittaisi tähän maailmaan....

Puol vuotta oli takana/
suurin osa siitä oli vain pelekkää tuskaa/
kipua ja kärsimystä/
Pieniä onnen hetkiä mahtui joukkohon hyvin vähän/
mutta ne eivät poistanehet sitä tuskaa jota oli erelleen jälijellä/
katse olisi voinut viilentää ihan kaiken/
tuora ikitalaven maailmahan/
jos se vaan olis mahrollista.

Kasvot hymyilevät ovat kääntynehet itkuhun/
tyttörukka nauravainen on nyt niin epätietoinehen/
Laskee kukan viimeisehen/
haralle sen helvetillisen rakkaueenhen/
Unohtaaksehen kaiken/
katsomattahan taaksehen poistuu luota kummun/
tuskahan raskaurehen.

Katon merta/
ja sen tyyntä pintaa/
laskeurun äärelle sen/
ja kosketan yön selekää/
Tunnen vain väreen eilisen/
se ei ollutkaan ikuista/
Katson vain pimeytehen rikkinäisehen/
tummahan yöhön ja sen hilijaisuutehen/
Äänettömänä huuran tuskasta sen/
polovistuen etehesi pimeytehen annan kaiken lähteä/
Katto kuinka tumma varjo katoaa merehen synkkähän/
ottae viimein mukahansa minut vapautehen.>

Huusin yksin kylmyyttäni kadulla/
katsoin ympärilläni ihmisten hiljaista olemusta/
Tunsin sydämeni olevan pulassa/
jos en pian löydä sitä voimaa/
särkyneiden tuvasta/
Kävelin eteenpäin ja katsoin vain taakseni/
ihmiset nauroivat ja osoittelivat minua/
OLIKO MINUSSA VIKAA!!!/
MIKSI KAIKKI KATSOIVAT!!!/
Käänsin pääni pois ja jatkoin juosten/
he seurasivat kuitenkin minua/
Viimein saavuin ovelle johon kykenin tarttua/
se oli vanha ovi, saranat jo ruostuneet/
Yritin saada sen auki/
mutta se ei auennut/
Ne ihmiset seisahtuivat ympärilleni/
nostivat minut ylös ja katsoivat sisälleni/
Mitäköhän ne näkivät?/
Varkaan?/
Vai ystävän?/
Eräs mies tarttui ovenkahvaan ja ovi aukeni/
hän astui sisään ja pyysi minutkin/
Mies oli kuullut sisäisen huutoni ja vastasi siihen/
Nyt sinä olet vahvempi!/
mies vastasi ja astuin sisälle huoneeseen/
minulla oli nyt lupa olla siellä,/
olin yksi heistä joiden asuntona oli särkyneiden tupa.

Kun kävelen pitkin näitä katuja,/
en voi olla huomaamatta ihmisten kasvoja/
Ne katsovat tyhjyyteen/
vailla mitään päämäärää/
Vaikka heille yritän hymyillä/
he katsovat hetken aikaa kohti ja kääntävät pään pois/
Jatkaakseni matkaa tarvitsen vain yhden hymyn/
koskahan sen mahdan saada/
pakko odottaa/
Useamman tunnin seisoin ja odotin/
tunsin kuinka sydämeni kärsi/
se halusi jatkaa/
mutta olin päättänyt – odotan.

Kuinka moni täällä jääkään niin yksin/
kuinka moni täällä on niin onneton/
Ei ole ystävää, ei ole olkapäätä/
ei mitään mihin tukea itseään/
Niin paljon on elämä täynnä kaikkea/
niin paljon ettei sitä voi ymmärtää/
Kuitenkaan sitä ei voi saavuttaa/
ei edes omaa onnea/
jos se on hukassa/
Kuinka moni täällä jääkään meistä yksin/
kuinka monella ei ole ystävää/
Ilman ystävää/
ilman sinua/
elämä on tyhjää/
niin kovin tyhjää
sitä ei yksin voi ymmärtää.

Särkyneet kyyneleet/
pirstaleet leväällään/
Silmien kosteus/
kylmyys/
Herkkyys elämään paleltaa/
kyyneleet jäätyneet särkyneet/
Silmät ummessa kuljen/
jäinen harso edessäni/
Putoan polvilleni, etsin kaiken/
etsin pirstaleet jotka sulaneet on jo pois/
Löytää en niitä voi edes itkien/
lisää niitä aikaan vain saan/
ne ikuisesti hävinneet/
Uudet kyyneleet osaan säilyttää/
en hukkaa niitä/
niissä on niin paljon muistoja.

Sängyssä itkien/
elämääni miettien/
Kaikkea muutakin/
mutta elämä on sekaisin/
tai tunteet jotka ovat elämäni/
Elämäni kovat tunteet pomppaavat esiin/
ja kahlitsevat minut sänkyyn ketjuillaan/
Jos yritän rimpuilla irti/
ketjut vain iskevät lujemmin kiinni/
samalla satuttaen minua/
Tarvitsen pelastajan/
auttajan joka auttaa minut irti niistä ketjuista/
ottaa syliin ja lohoruttaa.

Halasin sinua/
halasin sinua käteni ympärilläsi/
Vartalosi painautui vasten minua/
en tiennyt uskaltaisinko tehdä sen/
Et estellyt/
painoin huuleni huuliasi vasten ja annoin sen tapahtua kuin luonnostaan/
Lämmin suudelmasi värisytti kehoani/
tunsin kuinka jalkani muuttuivat veteliksi/
Aivan kuin olisi taju menossa/
Selvisin kuitenkin/
odotan seuraavaa kertaa!