Sun tekos viiltävät
kuin veitsi aina toisinaan
mun sieluun työntyvät
kuin peitsi kohtaan arimpaan
Ja vaikka anteeksi taas pyydät
et oo tosissaan
kun melkein heti perään syydät valheitasi vaan
näiden kyynelien jälkeen
minua et nää
näiden kyynelien jälkeen
voin sen ymmärtää
mä sinun kanssas mielenrauhan vain menetän
mut kanssa jonkun toisen
voisin löytää elämän
kun kirkkain silmin vakuuttelit,
uskoin tosissain
sä että lopettaisit pelin seläntakanain
Vaikka heitän kysymyksen
tiukoille sut paan
niin aina jonkun selityksen saat mut uskomaan.
näiden kyynelien jälkeen
minua et nää
näiden kyynelien jälkeen
voin sen ymmärtää......