istun, yksin valvon ja skriivaan tätä...
mitä jos aika ei olekaan mun puolella?
tekisinkö silloin asiat huolella?
en tiedä toohon vastausta
mut mull on aika monta arvausta
ja liian monta tyhmää kysymystä
joihin vastausta en saa monesta eri syystä
mut mitä jos se kaikkien paras ystävä,
hupullinen viikatteella riehuva äijä
tuleekin lähiaikoina hakee mua?
tulkoot jos on tullakseen, se ei mua ärsytä
mit se pistää kyll miettiin
mitä väärää tai oikeeta on elämässä tehny?
siihen ei voi kukaan mulle vastata
kai mun pitää sit vaan satsata
ja elää täysillä tätä elämää joka mulle on suotu
se elämä jonka joku on luonu
ja jonka se pystyy noin vaan multa pois ottaa...
onks se niinku st oikein?
vai onks se väärin...
mä en tiedä...
mut joo, nyt ei jaksa oikeest enään
tuu lähelle ja puren sua nenään
jos et usko, kysy vaikka multa
voin sen sanoo sulle päin naamaa
aika ei paranna syvää haavaa...
ja sellasii mulla on monta erilaista
mut sä et saa niistä ikinä tietää
ehkä parempi niin.............................................