Suhteen alottaminen on mun mielest kauheen vaikeet ku ei tiä et haluuks se toinen vaan ystävyys/ kaveri suhdetta vai sit enemmän...ja se sekoittaa sitä viel jos toinen antaa ristiriitaisia viestejä/ tunteita....niit on kauheen vaikee tulkita ja saada selkoo et missä se toinen menee vai meneekö se missään.... ymmärtääköhän kukaan mun pointtii?? Miks kaikki pitää tehä nii hemmetin vaikeesti ja vaikeeks..?? Puhumattakaan ihmisistä, jotka vain leikkii toisten tunteilla..mun mielestä se on säälittävää, että katsoo omaa napaa ja vain omia tarpeitaan niin paljon että ei ajattele mitä toinen ajattelee...mutta jos annetaan toiselle sellainen mielikuva, että tästä tulee jotain ja sen pohjalta käytetään toisen sinisilmäisyyttä ja toiveita kunnon suhteesta hyväkseen se on säälittävää...
Miten kukaan voi edes kuvitella, että seurustelun pitäisi onnistua heti ensimmäisellä kerralla, ja ettei toista hyvää yritystä sitten tulekaan?
Tää on omituista koska suurin osa ihmisistä haluaa rakastaa ja tulla rakastetuksi, eikä oikeastaan pelkää muuta kuin tulevansa hylätyksi ja hylätyksi tulemisen pelko taas aiheuttaa juuri hylätyksi tulemista...
mut tällästä tää elämä on...silti toivottavasti tää saa jtn ajatuksii teijän päähän :)