IRC-Galleria

Sain joululahjaksi kuusi Hackmannin Muumi-lusikkaa: mamma, pappa, nipsu, muumipeikko, myy ja niiskuneiti.

Pitää sit varmaan kerätä kaikki no mukitkin, kun ei oo noista kun Myy(se 90-luvun, jonka sain kun täytin seittemän!) ja niiskuneiti. Nipsumuki ois ainakin hot. Mut Pasi sano, ettei meille enää saa tulla lisää Muumimukeja, kun ei kaappiin mahdu.

Oisko yhtään hyvää tekosyytä ostaa pari lisää?

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjota kommentti, jossa on muisto susta ja musta, vaikka emme edes puhuis usein. Se voi olla ihan mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan susta. <3

Neiti Pullapäivä vaihtoi tittelinsä Neiti Puheenjohtajaksi.

Aika monta megakulttuuripojoa?

Nyt on saunaa, liesituuletinta ja ajastettava astianpsukone. Muutettiin viikonloppuna uuteen asuntoon Hervannan perukoille. Terppatuloo kylpemään!

Muutto uuden asunnon päässä sujui aika mutkattomasti: auto parvekkeen eteen, laatikot kaiteen yli parvekkeelle ja siitä sisään. Joskus on hyötyä olla ihan pohjalla :)

Ei enää koskaan sitä hyppivää ja poukkoilevaa hissiä, ei tosin enää koskaan rapputreeniä hyötyliikunta mielessä ( tai kukapa mua estää ottamasta vauhtia kotiin mennessä ja kiivetä ensin viitoseen ja tulla sitten alas ja mennä vasta sitten kotiin :D ).

Ei riitä, että minä tungen toimittajana Islon kirkkoveneeseen Karelia-soutamaan. Karsikosta kyytiin hyppää vielä Karjalaisen kuvaaja ja räpsräsp, Aino on seuraavan päivän Karjalaisessa etusivulla Koffin olutlava melkeen kainalossa. Nyt kyllä meni maine :D. Lisäks näkyy oikeen komeesti miten laiskottelen siinä. Airo sojottaa pystyssä mun jalkojen varassa kun muut soutaa hikihatussa. Oikeasti mä keskityn valokuvaamiseen. Enkä kyllä ottanut yhtään olutta.

Ps. Tsekkaa myös viitossivu. Oon aika voimakas kun jaksan pitää isoa airoa ihan pystyssä.

Aika kuulia mennä lavan ja mellakka-aidan väliin ja kuvata pikkupikkupikkuruisella ixuksella Maija Vilkkumaata ihan läheltä, kun muut kuvaajat hädin tuskin jaksavat nostaa omaa järkkäriään, jossa on metrin zoomauilulaittteet. Pienikin on kaunista.

Mediakeitaassa tiedostustilaisuuksien aikana keskityin syömään Dollyn patonkeja.

Sit sunnuntaina muistin haastatella ihmisiä.

Ja Asetoni pääs miun siivellä päätösklubille jonon ohi, kun ne luuli, että sekin on joku medialainen.

Haaa haa.

Jännää olla elämän ekaa kertaa sairaslomalla.
Mulla oli myös elämäni ekaa kertaa kuumetta ( ajalta jolta voin muistaa jotain).
Olin myös elämäni ekaa kertaa oikein monta yötä sairaalassa (jos ei lasketa taas niitä kun ei voi muistaa).....ei muuten ollu hauskaa!
Mun umppari sano mahassa poks ja räjäytti mädät ympärilleen. Nyt on mahassa kolme pientä tähystyshaavaa, joita parantelen.

Tästä vois saada jotain sairaalakulttuuripojoja?

Viimeinen lomapäivä, maanantaina töihin, jännää...

Haamuhampaat jo paranivat.. tai aina välillä vielä löytyy toissapäiväsiä leivänmuruja suusta.

Kulttuuripojo: kävin kattoo esityksen nimeltä Matka.

Ahkeruuspojo: pesin olkkarin maton.

Tänään se hirvityspäivä koitti...aika pettymys, täytyy myöntää.
Menin hammaslääkäriin tuntii aiemmin ja sain kaks diapamia, jotta osaisin käyttäytyy ihan kelvollisesti leikkauksen ajan. Eivät vaikuttaneet mun mielentilaan mitenkään. Vähän ehkä väsytti, mut se saatto johtua myös painajaisilla kyllästetystä yöstä.

Piikit oli pahimpia, yhteensä kahdeksan. Huusin vaan, että auau!

Sitten kolme kortaa naps ja neljännen kerran vähän ronskimpi naps ja sinne oli poimittu neljä vihoittelevaan viisaudenhammasta parempiin turviin.

Sit pois vajaan vartin operaation jälkeen.

Ja koko lysti makso 18 euroa ( plus kipulääkkeeet ja antibiootit 4 euroa...)

Kotona yritin nukkua, niin joku parveketarkastaja ryntäs yleisavaimilla sisälle ja meni kyyläämään meidän parvekkeen kuntoa... En voinut kun mumista sille, kun ei oikeen puhe luonnistunut kokosuupuudutuksen takia. Nyt toimii jo.

Pasi oli eri reilu, keitti mulle kattilallisen perunavelliä ja toi kaupasta kolmen suklaan herkku suklaajäätelöä ( se kuulema hyydyttää veren suussa paremmin...mut oli kyllä hyvääkin).

Nyt kauhulla odottamaan jälkisärkyä...

Spukepenkki- ja pussikaljakausi avattu tältä kesältä(!). Perinteisissä merkeissä: asteet miinuksen puolella ja jäätävää tihkua. Mut oltiin ihan jee ja laulettiin Karjalaisten laulu kauniisti ja lujaa. Ja meitä oli monta.

Siitäpä sitten Asetonin luokse kuuntelee Tonin huippuvitsejä (lapamato rullaluistimilla) ja juomaan kookosmaitodrinksuja.

Sain uusia kulttuuripojoja mun silmälaseista(!).

Kultturipojosaldo: aika monta jo