Staabin voimin kyykkäiltiin tänään Herwoodin sydämessä, TTY:n pihoilla. Hauskaa riitti, vaikka heräämään joutuikin jo kuudelta.
Minttukaakaota termariin ja palikoita tähtämään. Muutaman kerran oli vastustajien joukkue varassa, kun multa toi tähtäys ei oikein luonnistunu. Karttu on yllättävän painava ( siis se pesäpallomailan mallinen heittokepukka, jolla pitää osua kentällä oleviin puupalikoihin). Mutta eipä ollu meillä vaaraa, että oltas päästy finaaliin, joka oltas pelattu vasta kuudelta ilatapäivällä. Ei ollut edes huolta, että oltas päästy jatkoon ensimmäisistäkään karsinnoista. Sitä se teettää, kun en ollut koskaan edes nähny kenenkään pelaavan kyykkää. Säntöihin tutuistuin juuri ennen ensimmäisitä ottelua.
Eka peli voitettiin, kun vastustajajoukkue ei ikinä saapunut paikalle, hyvä me! Muista peleistä ei sitten puhutakaan. Aika haukiheittoja.
Sitten: söin ensimmäistä kertaa ehkä kymmeneen vuoteen lautasellisen hernekeittoa ( kun ei ollut muuta ja oli kamala nälkä...). Oli pahaa, edelleen.
Ilta jatkuu jatkojen merkeissä Pakkahuoneella.