-- Roikuimme puhelimessa tuntikausia unelmoiden niin, että luurit olivat huurussa sokerista. Jokapäiväiset rakkauskirjeemme sujautin aluksi pielukseni alle, mutta määrän kasvaessa tein niistä pinon tyynyni viereen, ja öisin kuiskuttelimme:
Mitä haluaisit tehdä minun kanssa?
Mennä juomaan yhtä pirtelöä kahdella pillillä?
Linnanmäelle?
Korkeasaareen, ainakin Korkeasaareen!
Kävelylle vastasataneeseen lumeen?
Järven laiturille, laiturille, kesään?
Ja Lappiin?
Minä sanoin kaikkeen kyllä.
Ja odotin ensi lunta ja Korkeasaaren-retkeä ja yhteistä pirtelöä ja Linnanmäki-päivää.
- Vuoristorataan en sitten uskalla.
- Vaikka sulle ostettaisiin kaksi hattaraa?
- Kaksi hattaraa ja sitten mä saan pitää silmiä kiinni ja pistää pään sun takin alle.
- Sittenkö uskallat, Piki nauroi.
- En, mutta palkinnot on hyvät.
- No mä voin vielä niiden lisäksi voittaa sulle jonkin jättiläisnallen.
- Jooooo! Joko mennään?
- Ei se oo auki yöllä, rakas.
- Snif.
- Lohduttaako suukko?
- Ehkä.
- Tule tänne.