"Miksi juuri minä sain kohdata tämän kaiken?
Olisiko ollut olemassa jokin kiertotie?
Tehtyä ei saa tekemättömäksi, sanottua sanomattomaksi
Mutta saviruukun sai hajalle ja saa ehjäksi uudelleen
Sirpaleet ovat tässä
Tässä on haaveitteni summa
Tässä on yritysteni tulos
Tässä ovat verta vuotavat käteni
Joita sirpaleet raapivat
Kannattelen sirpaleita
Katselen aikaansaannostani
Kipu ei hellitä
Terävät reunat eivät tylsisty
Oi miksi minä tällä kaikella
Uuvutan jo ennestään uupuneet käteni?
Miksi särjen jo ennestään rikkoutuneet vaatteeni?
Oletan tämän olevan kohtaloni
Tänään on se päivä
Tänään on aika antaa sirpaleet pois
Tänään annan ne käsiisi
Ja nähdä saan ihmeesi
Sen ihmeen kuin uusin silmin katson
Kaikki tuo hajallinen niin kauniin muodon saa
Kaikki särkynyt on ehjää ja uutta vaan
Haavani käsissäin umpeen kasvaa kokonaan
Sain kohdata tämän kaiken
Jotta uuden, paremman muodon saisin
Jotta osaisen käyttää auttavia käsiä
Jotta selkeästi kaiken näkisin
Oi kiitos Jumala suuri
Niin hyvään kaiken tämän käänsit
Annoit uutta ja ihanaa
Vuotaa saviastiaan"