kaikki oli vain pimeää, mustaa.
en nähnyt eteeni,
kuin sokea harhailin,
en uskonut päivän koittavan,
en uskonut selviäväni,
jostain kuitenkin pilkotti pieni valon häivähdys,
kirkas ja pieni,
sen luokse suuntasin,
se valo minut pimeästä nosti,
toi minut takaisin elämään,
nyt tiedän että se menee ohi,
pimeä väistyy valon edeltä,
aina koittaa uusi aamu.
eetille<3