IRC-Galleria

Olipa herkintä herkkää koirapuistossa. Sokeiden koirapuistossa (jossa on ilmoitustaulu, toim.huom.) käy 3 eri visuaalisesti haasteellista noutajiensa kanssa päivittäin. Tällä kertaa hieman iäkkäämpi nainen ja mies oli juuri lähdössä puistosta, viimeisteli koiriaan lähtökuntoon puiston ulkopuolella. Naisella oli mukana konvehtirasia jonka se yritti antaa miehelle, mutta mies oli ehtinyt jo ottaa pari askelta toiseen suuntaan kotia kohti ja rasiaa tarjottiin tyhjälle ilmalle tovi - suklaatin omistaja jäi vaihtumatta.. ehkä söpöintä awwia ever.

Joskin herää kysymys miksi nainen ei huutanut perään?

Muistatko sinä vielä miltä jäätelö maistuu? Entä kun leffaan pääsi 30 markalla? Ja animaation näki vieläpä alkuperäiskielellä?

Nykyään Finnkino-monopolin hallitessa (ainakin Helsingissä) elokuvia saa maksaa parhaimmillaan 12 euroa, yli 140 markkaa kahdelta. Jos on sen verran ylimääräistä että raaskii viedä emännän elokuviin ja mielellään kävisi kurkkimassa jonkun mukavan animaation, on vaihtoehtoina: dubbaus. Yhä enenevissä määrin animaatioista tulee vain suomeksi dubattu versio, hyvällä tuurilla originaaliversio arkena klo 12 - ihanteellinen aika koulussa tai töissä olevalle.

Esim tällä hetkellä mielellään menisin katsomaan Rattatouillen (vain dubattuna, viime sunnuntaina aikasin päivällä oli ainoa originaali näytös), Riemukas Robinsonin perhe (vain dubattuna) ja Huisi hai (vain dubattuna). Joskin ei voi täysin itkeä originaalien puutteesta, tällä hetkellä pyörii myös Shrek 3, Simpsons ja Maameren tarinat myös oikealla kielellä. Eiköhän viimeistään Shrek 4 tule vain dubattuna..

On se kumma kun haluaisi tukea leffateatteria järjettömistä hinnoista huolimatta, mutta ei.. puuttuu vain että Finnkinon sivuilla olisi suoraan linkki leffojen torrentteihin mikäli haluaa nähdä ne ei-dubattuina, usein ennen kuin ne edes tänne Suomeen saadaan.. Shrekin ensimmäisenkin version näin ensin lentokoneessa, puoli vuotta ennen kuin suvaitsi saapua Suomen teattereihin.

Ja joo, ostan vain sarjalippuja joilla pääsee alle 8e, ja löysinkin lompakosta pari vanhentunutta sarjalippua kun eivät olleet enää voimassa..


Edit: Tehokasta toimintaa, ennen kuin ehdin edes tallentaa tämän blogin niin Finnkino päivitti sivuja ja Rattatouillea alkaa näkemään perjantaina ihan englanniksikin :D Ilmeisesti vaikka sitä on jo viikon nähny teattereissa niin sen ensi-ilta on vasta perjantaina.. go figure.

Siis VAIN yhdellä(!) ja laita sitten tämä omaan päiväkirjaasi, jotta näet mitä muut sinusta ajattelevat.

pannaanko pakettiin?

sarjassamme työympäristö ja minä

Ahh, pakkoruotsi.. tuskin löytyy ketään kenellä ei olisi mielipidettä 'toisen kotimaisen' tarpeellisuudesta/hyödyllisyydestä/kannattavuudesta jne.

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, koska satuttiin olemaan vielä noin 200v sitten Ruotsin vallan alla jolloin ruotsi oli valtakieli. Tämän jälkeen hengailtiin osana Venäjää reilu 100v ja suomenkielen asema hieman parani kunnes itsenäistymisen aikaan suomi ja ruotsi todettiin Suomen kansalliskieliksi. Minkä takia sitten nykyään vielä on olemassa ns. pakkoruotsi?


Väite: Suomi on kaksikielinen maa.

Totta, onhan täällä 5.55% ruotsalaisia (Tilastokeskus, 2006). Näistä yli 95% asuu rannikkoseudulla, ja yleisin 'ruotsinkielinen' ammatti Suomessa onkin kalastaja. Kyllähän meidän lähes 95% väestöstä on pakko osata ruotsia ettei tule vahingossa väärää kalaa pakettiin.. Suomen 416 kunnasta on 3 yksikielisesti ruotsalaista kuntaa, esimerkiksi Iniö hurjalla 250 asukasluvullaan, vähänkin etäämmällä rannikosta ei edes ole ruotsalaisia joiden kanssa nämä koulussa ruotsia pakolla opiskelleet voisivat jutella.

Esimerkkinä kaksikielisistä alueista vaikka Suur-Helsingin alue (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) missä ruotsinkielisiä on huimat 6.5% ja Turku, 5.2% (2006). Tai vaikkapa Etelä-Karjalan maakunta, 135 000 asukasta, alle 200 ruotsinkielistä ja maakunnan valtion virkoihin vaaditaan ruotsinkielentaito.. taitaa kaikki alueen ruotsalaiset olla valtion hommissa svenskaamassa keskenään? Aidosti kaksikielistä, toden totta <3

Noin viidesosalla suomenruotsalaisista kaksikielisyys menee myös yli hilseen, heillä suomen kielen taito on heikko tai olematon.

Knoppitieto: Lainsäädännöllisesti Suomessa ei ole virallisia kieliä lainkaan, ainoastaan kansalliskielet suomi ja ruotsi sekä yli 100 muuta puhuttua kieltä, suurimpana venäjä.

Suomi on kaksikielinen maa, suomalaiset eivät.


Väite: Ruotsi on yleissivistävä kieli.

"Yleissivistyksellä tarkoitetaan sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa."
– Wikipedia

Muita yleissivistäviä kieli mitä nyt näin näppituntumalta tulee mieleen voisi olla esimerkiksi englanti, ranska, saksa, espanja, venäjä ja vaikkapa kiina, lisää myöhemmin.

Noin 1% Suomen väestöstä käyttää ainoastaan ruotsia kommunikointiin, ja näistä melko suuren osan sanastoon kuulunee vino pino eri mereneläviä. Tämä kumminkin hieman sotii sitä vastaan että ruotsia tulisi osata suomessa kommunikointia varten. Uskoisin että suurin osa suomalaisten kanssa tekemisissä olevista ruotsalaisista puhuu parempaa englantia mitä keskivertosuomalainen ruotsia, miksi siis pakottaa ruotsi? Englantia ymmärtääkseni puhutaan maailmalla jonkun verran enemmän kuin ruotsia, samoin kun kaikkia muita edellämäinittuja 'yleissivistäviä' kieliä.

Toki jokainen kieli sivistää, mutta yleissivistävää on enemmänkin se, että kykenee kommunikoimaan vieraskielisten kanssa, joista Suomen tapauksessa useampi osaa englantia kuin ruotsia. Sivistävämpää olisi vaikka olla 3 pakollista kieltä, suomi sekä 2 vapaavalintaista (käytännössä suurin osa luultavasti valitsisi toiseksi englannin). Ruotsin pakottaminen heikentää ihmisten mahdollisuuksia opiskella jotain muuta sivistävää/hyödyllistä kieltä.


Väite: Kaksikielisenä maana yleisten palveluiden luomiseen tarvitaan ruotsia osaavia suomenkielisiä.

Jos kerran Suomessa ruotsinkielisiä on se noin 260 000, tarvitaanko oikeasti se noin 5 000 000 ei-ruotsinkielistä luomaan näitä palveluita? Jos suomenkieliset joutuvat opiskelemaan ruotsia ruotsinkielisten takia, miksi eivät ruotsinkieliset joudu opiskelemaan suomea suomenkielisten takia jonka seurauksena ruotsin taidon vaatimukset katoaisivat kun kaikki osaisivat suomea?


Väite: Pohjoismainen yhteistyö ja ruotsin tarve työelämässä.

Ei käy kieltäminen etteikö pohjoismainen yhteistyö olisi merkittävää. Ruotsin lisäksi pohjoismaista yhteistyötä harjoittavat käyttävät kielinä myös tanskaa ja norjaa, joiden ymmärrys suomalaisten kesken lienee melko heikoilla kantamilla. Joissain organisaatioissa kommunikoidaan ruotsiksi rajojen yli ja näissä organisaatioissa työskenteleviltä virkamiehiltä onkin syytä odottaa ruotsin kielen taitoa. Vaan kuinka suuri prosentti on näitä virkamiehiä versus 'rivikansalaisia'?

Pohjoismaita merkittävämpi yhteistyö väitettävästi käydään EU-maiden kanssa, joiden väestöstä ruotsia puhuu 3%. Englantia 47%, saksaa 32% ja ranskaa 28%. Eikö olisi yhteistyösyistä perustellumpaa sallia valinta näiden valtakielien kesken sen sijaan, että pitää lukea ruotsia? Jos vaikka sattuu ryhtymään virkamieheksi? Mihin edellytettäneen korkeampaa koulutusta johon sen ruotsin voisi sisällyttää pakollisena, pois EUllsiesti tärkeämpien kielten opiskelun esteestä muilta?

Elinkeinoelämän keskusliiton selvitys (2005) "Työelämän murros heijastuu osaamistarpeisiin. Osaavaa henkilöstöä yrityksiin" luettelee Suomen työelämässä tarvittaviksi vieraiksi kieliksi seuraavat kielet: englanti, ruotsi, saksa, venäjä, ranska, espanja, italia ja kiina. Jos ruotsin tarvetta perustellaan työelämällä, eikö nämä muutkin kielet tulisi pakottaa? Vai onko kyse sittenkin siitä, että ulkomaisia kieliä on pakko opetella, ei että ruotsia on pakko opetella. Englannin osaajien tarve on ylivoimaisesti suurin ko. selvityksen mukaan, ja vaikka englanti on valinnainen kieli ei sen puhujista ole pulaa. Ei siis ole tarpeellista vaatia jotain tiettyä kieltä kaikilta että kielen osaajia olisi riittävästi.

Jos menet töihin Kiinaan, opiskelet kiinaa. Jos menet töihin Saksaan, opettelet saksaa. Jos menet töihin Ruotsiin, opettelet ruotsia. Jos asut Suomessa, opettelet ruots-.. hetkinen? Ruotsia ei tarvitse pohjoismaiden ulkopuolella.

Ja sehän on tunnettu tosiasia, että ruotsalaiset eivät tee kauppaa ihmisten kanssa, jotka eivät osaa ruotsia.


Väite: Toinen kotimainen / kansalliskieli / auttaa muiden kielten opiskelua.

Totta, jonkin kielen osaaminen tukee toisten kielien osaamista, vaan onko mielekästä opiskella ruotsia opiskellakseen vaikka saksaa, eikä suoraan vain saksaa? Auttaahan se saksan osaaminen myös ruotsia opiskellessa, eikö? Vieraan kielen osaaminen auttaa toisen vieraan kielen opettelemista, jos sen ensimmäisen vieraan kielen osaa jo valmiiksi eikä se näin ole poissa sen toisen vieraan kielen opettelusta. Mutta jos tätä vierasta kieltä ei jo osaa, sen opettelu on pois toisen vieraan kielen opettelusta..

Miksi ruotsi eikä vaikka saame joka myös 'kotimainen kieli'? Miksi ruotsi, vaikka englanti on paljon tarvitumpi kieli? Miksi Suomi on ainoa maa missä vähemmistön kieli pakotetaan enemmistölle? Miksi Kanadassa, joka on myös kaksikielinen maa kuten Suomi, ei kouluissa ole pakkoranskaa vaikka väestöstä nelinkertainen osuus Suomen ruotsinkielisiin nähden on ranskankielisiä ja sielläkin on oikeus asioida virastoissa 'toisella kotimaisella'?


Väite: Osa suomalaista identiteettiä.

Jos ruotsi on osa suomalaista identiteettiä kaksikielisyyden takia, niin eikö myös esimerkiksi kristinusko ole? Minkä takia sitten on Suomessa uskonnonvapaus, vapaus valita mihin uskontokuntaan kuuluu vai kuuluuko mihinkään? Tuntuu vääryydeltä pakottaa suomalaisille tietty identiteetti johon ei anneta yksilölle vapautta vaikuttaa. Miksi muut identiteettimme osa-alueet elää ajan myötä mutta ruotsi sinnikkäästi pysyy, vielä 200 vuoden jälkeenkin?

"Sellaista etnistä piirrettä, mikä ei kuulu kansalle luonnostaan, yritetään asentaa sille keinotekoisesti. Vastaava toiminta on aina ja kaikkialla ihmisoikeusloukkaus. Suomi ei ole poikkeus. Kielet ovat kulttuuripiirteitä ja vieraan kulttuuripiirteen pakkoasentaminen johonkin heimoon tai kansaan on kulttuuri-invaasiota. Se on myös sulauttamispolitiikkaa, jollainen on kielletty kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Sulauttamispolitiikalla tarkoitetaan poliittista pyrkimystä muokata väestöryhmän etnisiä piirteitä muistuttamaan jonkin muun ryhmän piirteitä. Yksi tärkeimmistä etnisyyden piirteistä ja tunnusmerkeistä on kieli.”
– Juhani Antero Salmensivu / Pieni Puukello 4/2003, Länsimainen oikeuskäsitys perustuu ihmisten tasavertaisuuteen

I feel so violated :(

Gaeh. Onneksi tulee syksy. Kesä on paras viikko Suomessa, mutta nuorisomuoti.. hngh.

- Mahavyöt. Ketä saa syyttää tästä tän kesän hirveydestä? Anteliaalla kaula-aukolla varustettu hamekko joka yltää polviin tai hieman yläpuolelle - ihan ok. Kaprimittaiset sukkahousut tjsp pitkät kalsarit - vielä siedettävyyden rajoissa. Mutta sitten asukokonaisuus pitää kruunaa vyöllä, joka on VATSAN YLÄPUOLELLA?! Niinku jotta että wtf? Mikä ihme sen funktio on? Vaatteiden ulkopuolinen push-up? Kuka on vastuussa tästä empiiristen tutkimusten mukaan jopa 69% alaikäisten suosimasta 'trendistä'? Mikä lehti tai TV-kanava on tänä vuonna käskenyt kaikkien pukeutumaan yksilöllisesti saman kaavan mukaan ettei vain erottuisi joukosta?

- Goottilolitat. Ei siinä mitään, japanialaiset pikkutyttögoottilolitat on sitä parhautta, mutta nyt se on rantautunut yliampuvasti tännekin.. toki Suomestakin löytyy kriteerit täyttäviä emäntiä pukeutumaan Back Streetistä ja Morticiasta hankittuihin renesanssireleisiin, vaan jos on hieman ylimääräistä lanteisilla niin ne tyllihameiden ja pienten 'korsettien' välistä pursuilevat makkarat ei imartele ketään. JOS haluat pukeutua samalla tavalla kuin nämä 40 kiloiset nousevan auringon maan tyttäret, niin olisi suotavaa valita asukokonaisuus harkiten - kaikille se ei sovi vaikka kuinka ahtaisi.

- Valkoinen meikki. Tokihan sillä osaavissa käsissä saadaan aikaan ihan näyttävää tulosta, mutta valkoset silmänympärykset mitä näkee teineillä, ni ei tiedä pitäisköhän sitä itkeä vai nauraa. Usein vielä kruunattuna aivan liian paksulla ripsarilla joka saa ripset näyttämään sentin paksusilta klönttikokoelmilta.

- Crocsit. Ei sentäs nuorisomuotia, mutta.. ARGH!

Mikä onkaan nykyään mukavampaa kun viettää rentouttava tuokio availlessa uusia tuotteita. Omia suosikkeja esim:

- Karkkipussit. Ne joissa on se 'revi tästä' alue yläkulmassa. Ei tarvii enää avata siististi koko yläreunaa mihin mahtuu käsi sopivasti, sen verran teollisuusliimaa on pistetty sivujen väliin. Sen sijaan saa repäistyä näppärästi koko sivun auki, usein vielä bonuksena ympäristöön sijoittuvien namusten etsiminen.

- Lakupötkylät. Yläreunassa perinteinen lovi mistä saa lakun avattua, eli käytännössä yläkulmasta irtoaa 2 sentin mittaista palaa mistä näät lakun pään ja pääsee repimään sormet tahraten sivun auki.

- Suklaapatukat. Erinomaisen näppärä katkaisumenetelmä, eli ei tarvitse repiä papereita irti, sen kun vaan katkasee keskeltä 2-osaisen nampsipuudelin ja voìla. Tosin oikeastihan siinä tapahtuu niin, että molemmat patukat muussaantuu päistä ja koko setti vaan taipuu paperin repeämättä.

- Muotoon valetut muovipakkaukset. Tarviiko näistä edes aloittaa? Kyseessä siis ne ah niin ihanat uuden ihkun edullisen elektroniikkavempaimen malliin valetut läpinäkyvät muovipakkaukset mitkä reunoilta superliimalla puristettu kasaan. Ko. tuotteen avausoperaatio käsittää monta huomionarvoista asiaa joita ei tule unohtaman. Jos saa härpäkkeen pakkauksesta ehjänä ulos tuntien taiston jälkeen eikä käsissä ole ainuttakaan haavaa ja suusta ei ole päässyt yhden ainutta ärräpäätä, voi jo taputella itseään selkään.

- Pakkaus-pehmuste-pakkaus-paperi-pakkaus-pussi -kombinaatiot. Pienen keskustayksiön kokoisesta aaltopahvilaatikosta lopulta löytyy se pieni tulitikkuaskin kokoinen tuote
TJEU: http://mezzoblue.com/archives/2007/08/27/reduce/


PS. Joo ehti tiistain puolelle, sohvat!

.. onneks aikasin paikalla eikä tarvinnu jonottaa

KaDeWen pieni suklaanallukka, gief