Jos olet ihmetellyt, miksi pyörin usein kuin väkkärä, vastaus
tulee tässä:
Vähän aikaa sitten havaittiin , että minua nuorena vaivannut
ADHD on muuttunut ilmiöksi nimeltä ITTVH
- Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden Vajaus Häiriö.
> > Näin se ilmenee: Päätän pestä autoni. Lähtiessäni kohti
> > autotallia huomaan postia eteisen pöydällä. Päätän selata postin
> > läpi ennen kuin menen pesemään autoa. Tarkistan myös puhelimen
> > vieressä olevat postiin menevät kutsu-kortit.
> >
> > Laitan autonavaimet pöydälle ja rypistän roskapostin
> > roskakoriin, joka on pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin
> > olevan täynnä. Niinpä päätän laittaa kutsut takaisin pöydälle ja
> > käydä tyhjentämässä roskakorin.
> >
> > Mutta sitten tajusinkin, että kun kerran olen viemässä roskia
> > ulos ja roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa,
> > voin aivan hyvin laittaa kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne
> > samalla laatikkoon.
> >
> > Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan,että jäljellä on vain
> > yksi postimerkki.
> > Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani, joten
> > lähden kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan kokistölkin,
> > jota olin ollut juomassa. Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi
> > kokista pitkin pöytää, siirrän sitä hieman syrjään.Huomaan , että
> > kokis on alkanut hieman lämmetä ja päätän viedä sen jääkaappiin.
> >
> > Matkalla jääkapille huomaan ikkunalla kukan, joka kaipaa
> > pikaista kastelua.
> >
> > Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja huomaan lukulasini, joita
> > olen etsinyt koko aamun.
> >
> > Ajattelen, että on varminta viedä lasit työpöydälleni heti
> > sen jälkeen kun olen kastellut kukan. Lasken lasit takaisin
> > ikkunalaudalle ja menen täyttämään kastelukannua kun siinä
> > samassa huomaan TVn kaukosäätimen. Joku on jättänyt sen keittiön
> > pöydälle.
> >
> > Tajuan, että illalla katsellessani telkkaria tarvitsen
> > kaukosäädintä, mutta todennäköisesti en muista, että se on
> > keittiön pöydällä, joten päätän viedä sen oikealle paikalleen
> > kunhan vain ensin kastelen kukat.
> > Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle.
> > Joten, laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja
> > haen pyyhkeitä, joilla kuivaan läikyttämäni veden.. Matkalla
> > liinavaatekaapille yritän muistaa mitä olin tekemässä.
> >
> > Päivän lopuksi:
> > autoa ei ole pesty, kutsuja ei ole postitettu, roskista ei ole
> > tyhjennetty, lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla, kukkia
> > ei ole kasteltu, postimerkkejä on edelleen vain yksi, en löydä
> > television kaukosäädintä saatikka lasejani, enkä muista minne olen
> > laittanut autonavaimet.
> >
> > Miettiessäni, miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään, olen
> > todella hämmentynyt, sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja
> > olen todella väsynyt.
> >
> > Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua,
> > mutta ensin tarkastan sähköpostini.....
> >
> > Tee minulle palvelus, jookos? Lähetä tämä viesti eteenpäin
> > kaikille tutuillesi, sillä minä en muista keille tämä on
> > lähetetty.
> >
> > ÄLÄ NAURA!
> > Jos et vielä tunnistanut tästä itseäsi niin voit olla varma, että
> > sekin päivä tulee... ehkä nopeammin kuin arvaatkaan!
> >
> > VANHENEMINEN ON PAKOLLISTA, AIKUISTUMINEN ON VAPAAEHTOISTA,
> > ITSELLEEN NAURAMINEN ON TERAPEUTTISTA!