Löysin nimittäin kolme yllätystä aamulla. Ullan, Millan ja Bomanin Mikon nukkumasta meidän talossa. Eetu on iha vakkarikamaa, hyvässä mielessä, joten sen vierestä herääminen ei ollu ihme, pikemminkin hyvin todennäköistä.
No okei, pääsiäinen tuli ihan oikeesti meille. Söin kaks Kinderiiki jo. On pupuja ja kanoja, kukko ja kukkaruukkuja tulvillaan keltaisia kukkasia. Liioittelen, sillä ko. kasvit on nyt vaan sellasii vihreitä sojoja.
Pesin kylpyhuonetta kaks tuntia. En puhunut sanaakaan koko operaation aikana, vaikka äiti kävi aina aika ajoin tarkkailemassa edistymistäni, häämöttävää puhtautta. Mut siis ei perkele, et tuliki nättiä jälkee. Kaakelit näyttävät jälleen vaaleansinisiltä hennon vihreän sijaan. Sormet nitis kaiken se puunamisen jälkeen, ku niitä hiero yhteen. Oon lähes varma, ettei multa ois pysty ottaa siinä vaiheessa kelvollisia sormenjälkiä. Sen verran tuhtii staffii olin seinille läiminy, ilman suojakäsineitä.
Menin Ullan kanssa kävelylle. Se oli mukava lenkki se.