Mies istuu tuolilla ja katsoo kuvaa. Heidän hääkuvaa. Muistot palaa mieleen. Kaikki mitä ollaan yhdessä koettu ja nähty, kaikki mistä ollaan nautittu. Nyt tää on kohta historiaa, tää päättyy.
Mies miettii miksi juuri hänelle? Miksi juuri nyt? Miksi taas jouluna? Ensin menee äiti, sitten eläimet, vesivahinko taloon ja lopuksi vaimon kuolema. Miksi kaikki nämä jouluna? Kai se on joulun kirous.
----
Hyvät muistot täyttää mieleni, ei jää mitään pahaa muistoa susta
Pidit monesti huolta siskoista ja musta
Olit iloinen, energinen, hymyilevä ja todella mukava
olen iloinen kun oot saanu olla vähän mun elämäsä mukana.
ei tätä ois vielä kesällä uskoa osannu kun näin sut
nyt taas on joulufiilis multa kadonnut.
kai munki täytyy käydä sua tässä piakkoin katsomassa
sit seuraavan kerran me voidaan nähdä taivaassa.
Muistan kuin eilisen päivän, olin ala-asteella
tultii teillä käymään,haluttiin eläimiä katella.
ja meillä oli niille paljon horsmia ja pajuja
ei vielä sen ikäisenä osattu kukaan tajuta.
että joskus sinä eläisit vain meidän muistoissa
kulkisit onnellisena taivaan puistoissa.