Jos en kävis läpi tätä sisäist siksakkii
Naminamipainajaisii ja nurinkurist takkii
Jos voisin neuroositta olla Stalin
Eikä stailin tarttis koskaan päästä ulos tilast
Kun ei tarttis mokailla omal Stokkal
mul ois valmiit vuorosanat
Ne pysyis kasas loppuun asti
riippumaton alaston tatsi suoraan luojalt.
Mut sit kun voisin suojaa juttuni joka kulmast
Ilman et kukaan ikävystys tai tulis ärsytetyks
Olisin "kaikkee kaikille enkä kellekään mitään"- säiliö
Eikä sinne kasvais mitään paradoksii sisällytetyks
Kun mun pää ois kivikovaa styroksii
mikä ei koskaan hajoo luontoon
Ja mun ei koskaan tekis mieli huutaa
tai juosta päin heijastavia seiniä.
Oisin ainoo joka ottais riskejä