IRC-Galleria

Jee, mun renessanssi-ihmisellä on oma maissipelto (vihdoin)! Enää en siis ole virtuaalisen 1400-luvun Skotlannin (mikshän just Skotlanti viehätti mua...? ) Wigtownin asukeista alhaisimpia ^^

Kuulostaakohan yli-innostuneelle yhdestä selainpelistä? Ehkä, mut tää vaan on niiiiiii-iiiin erilainen ku mikään mitä oon ennen pelannu. Toivottavasti se vaan ei muutu kauhean aikaa vaativaksi... no siinä tapauksessa voisin ruveta kulkuri/seikkailijaksi ja tavata aina uusia ihmisiä aina uuden kaupungin tavernoissa, hihhii. No, sitä paitsi en mä ny viel o pormestariks, sheriffiks, yleiseksi syyttäjäksi tai kreivittäreksi hankkiutumassa (tos tais olla muuten vaan muutama tän pelin tarjoomista mahdollisuuksista ). Ei, mää kasvattelen mun ekaa satoa ihan rauhassa, ropellan foorumeilla ja katton miltä alkaa näyttää ^^

-Zelathi-
Kingdom of Scotland
County of Galloway
Wigtown

Täs tää stoori so far ny on (TYÖN ALLA! PAHASTI!):

The daughter of a minor baron, Zelathi has run away from her home to avoid being married to a wealthy man that she herself despises and is looking to be the one in charge of her own life. And, why not see the world and adventure, too? So, with nothing but 20 pounds of money, a bit of bread, wearing rags and her lucky shoes (a gift from her mother), she has now arrived in Wigtown. It is there that she now seeks to build the foundation of her new life.

At first her new life seems difficult to her - after all, she is used to a more luxurious lifestyle! However, after some serious meditation while sweeping the church floors and slaving away in the darkness of the mines, she has developed a somewhat warrior attitude towards life and surviving. So, she spends her time with the other people of Wigtown well; by listening to their advise and observing their daily life and what it requires of them.

She is quite happy now. She has met more new and interesting people than she ever could have back home. Every day she takes a walk in the beautiful forests the town has been blessed with. There, she feels, she can find tremendous peace. She has come to think that Mother Earth is very powerful ...perhaps as powerful as Jah?

---

06-06-2008 04:35 : Congratulations! You have levelled up!

Vähän sellanen olo et tekee mieli kirjottaa... ei vaan tuu mitään mieleen, äsh. Nukuttaa? Nukuin just päivätorkut, nääs. No, okei jostain syystä haluan laittaa tänne Renaissance Kingdoms -hahmoni roolipelikuvauksen, muuuttaah... en nyt viitti copypasteta sitä tänne. On niiin iso homma!

Hauska peli, tosin. Huomenna pääsen tasolle yksi ja saan ekan peltoni, jee! Olisin saanu jo tänään, mutta enpä tullut ajatelleeksi, et se level up tulee tietty voimaan vast resetin jälkeen, äshäshäsh -_-
No eise mittään, tos pelis joutuu muutenkin kehittämään kärsivällisyyttä. Tasojakin on vaan nollasta kolmeen.
Pintapuolisesti (ainakin tasol nolla) yksinkertaisen oloinen peli, joka paljastuu uskomattoman monipuoliseksi. Yhteisöllä on hitosti merkitystä, joten sen kanssa pitää olla valmis toimimaan. Jos nyt ei sitten halua kierrellä maailmaa tutustumassa aina uusiin ihmisiin, tai ruveta vaikka rosvoksi, piraatiksi tai kapitalistiorjuuttajaksi :P No, joka tapauksessa hyvin sosiaalinen peli ja koska ihmiset ovat ihmisiä, vaikkas minkä tekisvät ni myös realistinen.

Wikipediasta tulee luettua kaikkea. Eilenki oli tarkotus tutkia vähän 1400-lukua, mutta eksyin sivuteille lukemaan esim. alkemiasta ja kaikenlaisista siihen liittyvistä filosofisista suuntauksista, niiden suhteesta esim. wiccaan ja niin edelleen.

Noin, tuleehan sitä tajunnanviiiirtaaauuusssta, ku vaan muistaa alottaa sanomalla :"en mä nyt tiiä mitä mä oikeen kirjottasin" Nih!

Gaaah, neljä kuppia kahvia, hiukka liikaa ;P
Ja nyt äkkiä kauppaan.

Aha!
Yóuxía, Chinese Knight-Errant. Siinä on yks hyvä termi tietää.

Wikipediasta, youxia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Youxia

Xía, filosofia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Xia_%28philosophy%29

"voi voi voi poika parkaa
mitä sulle keksis kun kaikki masentaa
sul on kaikkea
mutta iloa ei irtoo niinku mistään

voi voi voi pientä reppanaa
mikä nyt voi olla noin vaikeeta
kun ei tarvii tehdä mitään
ei tarvii tehdä mitään jos ei hotsita

mikä sua vaivaa, mikä sua vaivaa
sä et edes tajuu miten helpolla
sä pääset kaikesta

mikä sua vaivaa, mikä sua vaivaa
hemmoteltu kakara
selkääsi sietäisit saada
koivuniemen herrasta
[...]"

Mikskähän vasta viime aikoina oon tykästyny Egotripin Koivuniemen Herra -biisiin? Joskus teininä valitin et "mut ei se oo noin yksinkertasta ja helppoo", QQ, nyyhkis nyyhkis tai jotain vastaavaa :P (tais osua omaan nilkkaan... D: Mut ei se mitään, nyt pystyy taas tekemään lempeää pilaa itsestään :D Ja anglismeja ;P )

No ei sillä, ainahan mä oon iloa irrottanu melkein ihan kaikesta, paitsi ehkä viime vuosina... tyhmä masennus, oh well. No, kyllä elämä antaa selkään, jos on sen tarpeessa :D (Ja tämän takia olen aina sanonut, että vastoinkäymiset on hyvä asia. Mitä muuta niistä voi kuin oppia? )

Jatkan taas iloa ja hymyilyä, loputonta laulua ja tanssia. Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa.

refrain:
(nämä päivät) (3x)
(nämä päivät ovat meitä varten)

Nämä päivät ovat meitä varten,
Ei tarjolla oo enempää, ei vähempää.
Puoliksi ainetta, puoliksi henkeä,
Puoliksi omaa ja puoliksi yhteistä.
Nämä päivät ovat meitä varten,
Meitä varten, mut keskeneräisiä.
Ei mittatilaustöinä tehtyjä
Ja kukaan ei tiedä, montako näitä on jäljellä.

refrain2:
Nämä päivät ovat meitä varten,
Ei hukata ainoatakaan.
Ei tule toista tilaisuutta,
Ei aikaa parempaa.

refrain

Nämä päivät ovat meitä varten,
Kaikki ovet ovat meille auki taas.
Joka teolla on vaikutuksensa,
Ota tai jätä: tarjous ei tuu toistumaan.
Nämä päivät ovat meitä varten,
Puoliksi totta ja puoliksi keksittyä.
Kaikkien unelmat ovat tärkeitä,
Omia ja rinnan kytkettyjä, omia ja yhteisiä.

refrain2 (2x)

refrain

refrain2 (2x)

refrain

Imatralla käymässä. Olis pitäny jo aikasemmin käydä, mut noh, kaikenlaista jumittamista ollu. Tänään tulin tänne käymään porukoilla(läksin niin myöhään ettei muutakaan kerkee, huomen tuun järjesteleen ihan asiaasioita koululla.
(olen pettynyt, kun en tänä keväänä saanu mitään aikaseks, mut... eteenpäin vaan! :) )

Kuuden aikaan meinasin vaan ihan pikkusen lepuuttaa silmiä... nukuinkin sitten sikeät päikkärit ja heräsin kymmenen aikoihin, ei vaan enää nukuta ni et saisin nyt tästä suoraan nukuttua aamuun asti
...what the frell.

Sen minä vaan sanon, että Fazerin suklaa on hyvää eikä tod. maistu rasvalle :D

Ei varsinkaan chili-suklaa ;D


:P :P

((vittuku ismo alanko o nero))

Tiedän ett' ihosi tahtoisi painua vasten mun ihoani
Sä tiedät ett' ihoni huutaa sun ihoasi
Selkäsi käännät kun yritän koskettaa
Haaveissain onni mua kaukana odottaa

kertosäe:
Miksi sä paskannat päähäni niin kuin pulu joka lentää yli
Miksi mä kusen sun kintuilles niin kuin koira joka koipea nostaa
Miksi sä paskannat päähäni niin kuin pulu joka lentää yli
Miksi mä kusen sun kintuilles niin kuin koira joka koipea nostaa
Se on sitä sielujen sympatiaa
Henkien harmoniaa, suurta sinfoniaa jota sodassa soitellaan

Mä kaipaan sun huultesi liikkeitä lanteillani
Sä kaipaat mun kätteni kuiskausta kaulallasi
Mut toisillemme emme vaivaudu selittämään
Sä lähdet mä jään mä lähden sä jäät se jää

kertosäe

Mä tiedän et sun auras kaipaa kyntäjää
Sä tiedät et mun karmani on puhki soitettu
Me tarvitsemme toisiamme nyt
Kaikki tähtimerkitkin olen jo kerännyt
Älä järkyty, älä järkyty
Mutta pulu...

kertosäe