IRC-Galleria

Katsoin galaksien kuvia, ja ajattelin, että pyörivä kierteisgalaksi näyttää täyteen pumpatulta keskuslevyltä, joka on tullut repäistyksi irti "emostaan", ja pyörii kuin ilotulite kun aine tunkee ulos molemmista päistä. Osa galaksien häviävistä jäänteistä näyttää siltä, kuin se levy olisi tullut repäistyksi siitä irti; siinä näkyy kolo. Vai oliko ne kuvat aurinkojen jäänteitä, eikä galaksien? Monen galaksin keskellä on muhiva suuri muna. Jos näkemämme taustasäteilyn elämänpesä on Linnunradan "äiti", (tai sen vanha haamu), näyttää se aika rauhalliselta ja kokonaiselta, ja keskusta näyttää aika ehyeltä, eikä siltä, että keskuspala olisi kokonaisena repäisty paineen vuoksi irti. <--> En oikein ymmärrä kuinka Linnunrata sitten suihkutettiin avaruuteen. Ei asioita olisi pakko perin juurin kaivaa, mutta eipä tuotakaan varmaan voi jättää tutkimatta. No kuitenkin: galaksien elämänkierto oli alkuna meidänkin elämälle. Aine toistaa sitä samaa. On saatettu käydä välillä mikrobeinakin, mutta ne kehittyivät suurista alkueläimistä, joiden käyttäytymistä voi verrata galakseihin. Sammalten ja planeettojen isojen alkueläinten (sanoin joskus planetaarinen elämä, en ollut vielä tunnistanut...) "elämä"/eteneminen on samankaltaista. Pari kuvaa tästä taaksepäin: ruskea kuva, jossa valkoisia sammalen "munia": sitä voi verrata galaksin keskustaan sitä valkeaa koteloa. Jokin on ehkä muuttunut galaksista sammaleen tultaessa, mutta ei paljoa. Ehkä galaksin keskustasta tulee uusi galaksi? Jospa se oikeasti sinkoutuu irti, pyörii, ja levittää sisuksensa kummastakin päästä ympärilleen? Voi olla, että kaikille ei käy noin. Jos niitä olisi jonoina, se todistaisi, että kiekko +sen näkymättömät muut osat kasvattavat eteensä aina uuden näkymättömän/mustan kehyksen, ja sen keskelle (näkyvän) munan. Mikä se on, jos paksu muhkea kierteinen galaksi pudottaa itsestään erilleen yhden haaroista? Sitä tapahtuu kaikenlaista. On tapahtunut tuollainen. Se oli kuin rypäleterttu, chilimäinen säkki, paksu kannan läheltä, ja kuin siinä olisi ollut pieni kiinnityskantakin! Vaikea uskoa, ettei avaruuden kohteita olisi huomattu elämän kaltaisiksi, tai että ei olisi huomattu, että auringot killuvat kiinni joissakin läpinäkyvissä isoissa rakennelmissa.


Alla: muistui mieleen solunjakautumista edeltänyt vaihe, metafaasi (<--keskustan pitkulaisten osien suunta?, jotka muuten näkyvät olevan päinvastaisessa suunnassa kuin alkueläinten koteloiden pintarakenteet). Huomasin nyt: mustat kourat pitelevät meidän galaksia.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

Mikä ihmeellinen juttu tämä on? Jokin tosi outo kolmi- tai jokin-ulotteinen juttu, mustista kiekontekijöistä. Kiekontekijät suitsuttavat levyn, jonka taso on täysin poikkeava niistä itsestään. ? Imeekö ne sitä, vai työntävätkö ne sen? Jotain pikku putken neniä. Ainakin alkuelämä kasvattaa putket keskustaan reunoista, ja reunat kuihtuvat. Imeekö isojen "matojen" päät jotain avaruudesta, ja se kulkeutuu pieniin putkiin, aaltomaisesti, ja galaksi+madot - kuin hylly+seinä, pyörisi kuin ilotulite? Ei vaan iso suihku kohdistuu sivuun. Ihmeellisiä reikäisiä villa-putkia, jotka eivät ... enää ole? Ehkä musta seinä tupsautti jotain ulos tykkirivistä, ja niin luotiin 1 pyörivä galaksi? Miksi mustan seinän neulottu putken pätkä roikkuu galaksimme päällä, puoliksi näkyvänä? :) Loistava galaksimme pulppuaa/suihkuaa alkueläimen pillien päistä, kuin vaalea suojavaahto tai -lasi ennenmuinoin maapallolla, alkeellisten suurten eliöiden suojautuessa äärioloissa. Kuoliko tuo suuri musta elävä kiekko sen jälkeen, kun oli ruiskuttanut Linnunradan? Kohta muodostuu uusi sellainen? Galaksin läpi on lyöty mustien pultti tai muutakin, joka/jotka on näkymätön vain päältä. Lisäksi se tekee liitoksen mustiin "metafaasi"-lankoihin. Ja rataksen näköisestä osasta melkein näyttää jatkuvan jotain konemaisen näköiseen ylhäällä näkyvään tina-kuutioon, jonka seinät ovat eri tasossa kuin muu, ja on mustien pinnan takana. Mustat ovat kuin maapallon vanhan elämän yhdyskunnan rakentaja-osasia (alkueläimen osia) jotka tietävät tehtävänsä ja paikkansa lisääntymiskammion tai sen väliseinien rakentamisessa, ja toimivat yksissätuumin. Yksi sellainen on kuin yhden vyön yksi puolikas Sleeping Cat:stä, tai yksi "lehti", joka nousi taivasta kohti ja kaartui Alppien suonen ylle. Muutama oli muovautunut taidokkaasti kalan silmäksi, ja meidän ihon* pinta, samoin kuin sienijuuren pinta, on valmistettu niistä. Ja kuvassa ei-olevat sellaiset ruiskuttavat Linnunradan aineen. ....... oO
Jos musta on jonkin jäänteet, oliko se kaikkialla ympärillämme? Olimmeko jonkin munan sisällä? Oliko sen sisällä vain Linnunrata, eikä muita? Ei voi olla "seinä galaksimme vieressä". Se on pinta jostain munasta, joka teki meidät. Jos kuva on alkuajoilta, olimme sen munan sisällä. Tai en tiedä. Ja nyt siitä näkyy vain tuollainen jokin säteily-kaiku. Näkymättömän munankuoren haamu pitelee kiinni galaksistamme olemassa-olosta pois haihtuneiden elämänrakentajien tai kromosomien päillä.

(*Ihon pinnan niitä osia ei ole vaikea nähdä. Niitä näkyy kasvokuvissa, meikkaamattomassa ihossa, varsinkin ihosairauksia esittelevissä kuvissa, tai muuten 'sinipunaisessa' huonovointisessa ihossa näkyy, vaikka jokainen iho on niiden "laastaroima". Olen näyttänyt jo tässä blogissa kuvan siitä kalan silmästä ja ihon niistä. Ja Alppien niistä, sienijuuren niistä, sekä täkäläisen rannan kiven harjalla olleesta sellaisesta, joka löytyi vain photoshopin avulla, ja näytti aivan samanlaiselta, kuin valtava vastaava vuorten harjalla. Ne ovat putkia, jotka rakentavat suojapintoja/päällyskuoria, tai ehkä koko organismin. Todennäköisesti vieri vieressä olevat sellaiset muodostivat Yorgian ja Dickinsonian "pliseeratut" pinnat (läpinäkyvä tai valkoinen kalvo). Andeilla näyttää jossain paikassa isot maa-alueet olevan vaaleitten sellaisten pätkien peitossa - näyttää siksi ihan verkolta. Jos kudoksemme koostuvat noitten pitkien ainetta ruiskuttavien mustien putkien kaltaisista putkista, on aineen ja/eli elämän vaikea "päästä eroon" niistä / ne vain muuntuvat erilaisiin rakentamisiin. Ja pitävät paikkansa perimässä. Vai miten se selitetään.)

Australian itä-rannikolla, mantereella, ne reikäiset suuret pyörylät näyttävät paljon samoilta, kuin alla olevan kuvan oikeassa reunassa olevan mustavalkean kuvan valkea keskuslevy asteroidi Vestalla. Kyllä ne niitä ovat. Alkuelämän keskuslevyjä. Ympäryslehdet ovat huonosti näkyvissä/kadonneet/siirretty keskustan rakentamiseen.
Keskusosa-löydot ja muutkin alkavat tukea toisiaan, varmistaa että ne ovat samoja.

____________________________________________________

Alkueläimiä. Tein näitä 3:a kuvaa n. 21 tuntia putkeen, niin ei ihme jos samassa kuvassa on englantilaisia ja suomalaisia tekstejä.
Planeetallamme on ikkunoita parin miljardin vuoden takaiseen aikaan, varsinkin Suomessa. Löytämäni Sleeping Cat näytteenä kuvassa. Maapallon elämä on lähtöisin maapalloa suuremmasta alkuelämästä, ja mikrobit ovat seurausta jättien pienentymisestä planeetallamme. Sleeping Cat on eliö, ennen kasveja, eläimiä, sieniä tai mikrobeja. Kuvat/eliön muoto ja eliön vyöt ym. todistavat asian, yhdessä muiden esittämieni kuvien kanssa. Elämän ja aineen ymmärtämisessä saadaan kyllä pinnistellä... luulisi toisaalta tähtitieteilijöiden työstä tulevan monin verroin kiinnostavampaa, tästä lähtien ... tai päinvastoin... jos vastaukset ovat löytyneet, ja suurempaa ei ulotuta näkemään. Emmekä ole yksin. Elämä ei synny siellä täällä, jonain hetkenä, vaan aine kutoo sitä kaikkialla, muuntumiseen asti. Ja se pienentyi, täällä. Käsitän pienentymisen johtuvan isolta osalta siitä, että pienempi rinki, keskus, valmistaa aina seuraavan sukupolven ison ringin. Maapallon ulkopuolinen elämä on löytynyt. Enää voi löytää vain erilaisia alkuelämän kutomia muuntuneita elämänmuotoja - vaikka älykkäitäkin. Uskon ennemmin suureen vanhaan ja pieneen uuteen, koska vanha on suurta ja järjettömän suurta, se osoittaa alkuun, tähtimassaan, ja sitä on joka planeetalla ja joka kuussa. Ehkä minä siitäkin huolimatta olen väärässä? ... *muista Vestan langat... muista tähdet...*


Pyöreät pesä-massukka -alkueläin-jätit ovat löytäneet pienet nykysukulaisensa nyt. Tiesin että ne ovat pienentyneet, mutta en arvannut, että niitä, juuri niitä, löytyisi mikroskoopilla.


Ne ns "vaijerit", langat, ovat selvästi näkyvissä.Onhan se NYT epäselvä, kun minä ympäröin ne selvät paksut langat mustalla. Mutta sieltä ne löytyy, Mioseeni-kauden 23 miljoonaa vuotta vanhasta fossiilista. Eiköhän tuo kivi löydy sillä haulla. (Luulisin kyllä, että tällaisista näin selvistä langoista on tiedetty monen organismin kohdalla. Mutta ei ole tiedetty alla näkyvään Dickinsoniaan liittyen mitään niistä langoista, vaikka ne näkyvät, eikä ole tiedetty tähän mennessä, että sama lätty on keskusosa jostain isommasta.) Neliön muotoinen, turkoosilla ympäröity kuva-palanen: 2 ruskeaa suuta kuin pureutumassa valkeaan koteloon. Eivät pureudu, vaan ne valmistivat sen kotelon. Tämä on erittäin tärkeä. Tuollaiset samanlaiset suut valmistivat Linnunradan. Isoksi kehäksi kaareutuva kudos kasvattaa keskustaa kohti tuollaiset rakentaja-käärmeputket, joiden kautta rakennusaine otetaan alkukehän isoilta lehdiltä.


Jos tuosta kammiosta lähti jotain uimaan, niin sitä ei taida oikein tietää kukaan, että mitä. Yksi, pari, muutama, vai niin monta kuin on putken jälkeäkin? Vai tunkeutuivatko ne maahan? Tai aine siirtyy seuraavaan? Painaumassa on maannut vastaava kammio, kuin yläpuolella olevassa kuvassa ovat nuo valkoiset säiliöt. Voiko siitä silloin lähteä uimaan mikään. Sisäkehältä tulee aina pikkulangat, jotka valmistavat seuraavien kaarevien lehtien ulkoreunat. Rakennusainetta kai imeytyy seuraavaan sukupolveen aina, entisestä. Sitten voi miettiä, mitä tähtimassalle tapahtuu, kun se valmistaa tällaisia jatkumoja. Vielä oudompaa: planeettojen ja kuitten pinnat tekevät samoin <-- todistin tässä blogissa kuvilla.

"Will", and did.


Ei liity yllä olevaan: ounastelee tulee varmaan sanasta oulas. Joka tulee sanasta oulos. Joka tulee sanasta olos / alles. Ollo olos. Nähdä kaiken/alas.

__________________________________________________