Otetaan valo, lumi, jää, jag, intiaanien jag-sanat saksalaisen professorin suusta, ja 1 ja 2, ja sera ja sortti. Tästä saadaan: EI JÄHMEÄ, EI YKSI, EI JÄÄN KALTAINEN KÖNTTI, VAAN MONESSA OSASSA OLEVA, rakeinen, hienojakoinen. Kuin lumi. Tai kuiduista koostuva lanka. Tai osista koostuva valo. Maa+Kuu ovat monessa osassa oleva, mikä olisi viisaasti sanottu, mutta vähintäänkin kuu=2, "toinen, sinä, en minä".
...sivu, väistö, poispäin, hajaantuu... väistö... otso on eräs numero 8:n nimistä (espanjaa)... koht, ak-koht ... Ei kohti. Ei kohtaa. 3 itä kokoontuu/törmäys/yhteentulo, 8 länsi hajaantuu... hajaantuminen esim. 2:ksi, 3:ksi. lumihiutaleiksi tai sateenkaareksi. Lätkäisin Otavan väärälle puolelle sanakompassissa, niin kuin varmaan joitakin muitakin sanoja. Sen, verkon, kuuluu olla siellä, missä väistö, hajaannus, repali, rewenu. Kuvittelisin O-tawa:n tarkoittavan ei-kohtaa = hajaantuneisuutta = verkko. ... åtta + Otava = Ottawa?
Mutta jos tulee takaisin, niin kuin bumerangi...valo kulkee kuin 8 (ja palaa kyllä, jos törmää)... silmät, silmukat, verkot ja neulomiset... huk, hook, kook, kagi... hengetön. 6. Silmätön 8 ?? Päätön? Loputon kierto. Elämän/aineen, veden, ...
Mikä se wumelung on? vuu-meer-ung? on palannut alkuun, ja vuosi on more ung? Ai niin, 8 onkin vietnamin kielellä tam. Ehkä se ei olekaan tamma, niin kuin kurdin kielen hest,8, vaan tammi? :) (Eikä siinä kaikki: on tam 8, ja sakkis 8. Paheet ovat valkeudet teiden. Ai niin, kuinka saatoin unohtaa: backgammon = sidoksissa, eli numero 4!) Ei kai se vaan ollut niin, että vuosi jaettiin joskus 8 osaan? Jos 8 jaetaan 2:lla, saadaan 4, kiintee kunta kinte. "Jos hajaantuminen 8jaetaan 2:lla, saadaan gravitaatio 4..." jaaha... no kokeillaanpa tätä kaavaa: "Jos ruumis 6 jaetaan 2:lla, saadaan jumalallinen yhteentulo 3." "Jos jumalallinen yhteentulo kerrotaan 2:lla, saadaan ruumis." <-- yhteentulosta kyllä seuraa ruumis... ja kivimurikoitten yhteentulosta planeetta. Jaetaan kiintee köntti 4, saadaan ilmakehä, 2, bili ili kuu kuori kansi.
Tämä on zulun kielen 8: eziyisishiyagalombili <-- hyvin monimutkaiselta näyttää. Ajattelin sitä tutkittuani, että siinä lukee "4 kahdesti". Mutta kuinka noin yksinkertainen asia voidaan sanoa noin monimutkaisesti?
Tämä, xhosan kielen 8, ezisibhozo. Jos se pätkitään, saadaan:
e zisi bhozo = 8 planeettaa
e zi sibho zo = nämä ovat lahjoja
ezi sibho zo = nämä ovat ääniä
ezi sib hozo = nämä ovat vanteita
ezisibho zo = tiiliä
sibhozo = kahdeksas
bhoso = kansi
ezi sibho = arvoitus
ezisi = viimeisin
ezis = voice.key
ezis = siili (latvia)
e bhozo = se on hyvä (portugali)
______________________________
8, voossim, oosum, vuos-suma, voisi olla myös tähdenlentoparvi. Se olisi valkea ohut säie kuin puuvillalanka, ja lennot ja palaa kuin tuli ja palaa takaisinkin. Sitten taas jokin ihmeen "thelmeeniitön" + sökkis/sakkis, kuulostaa aivan silmättömältä ja sokealta. Hengetön on käsityöväline, apu-pujotus-silmukka. Ehkä ruumis, hengetön, on joskus jossain ollut 8 heet hoot haata haaka haaska syötti... pahee liukas saitana voisi olla kannukasvin reuna... "vapauttaa" << isortzi esoltsi (basq) << niitä isoja kukkia, haisiko se, joka vangitsee hyönteiset for siem-simi-jutut. Zortzi=8 (basq). Maailman suurin kukka taas olisi melkein numeron nimen arvoinen, aikamoisen pahee loinen, haisee raadolle, mutta pahee tarkoittaa liukas. Tosin meillä tarkoittaa paha. Sen keskustan reunat ovat viisi-kulmio(-on muotoutuvaksi taipuvaiset), ja mitä 5 sitten on... vas vuosi viisto koillisen vuoret ja valuvat vedet... "ihmisen luku", meritähden sakarat, kun tursaan lonkerot 8. Hämähäkin... 5-kulmion ulkoreunan kulma muistuttaa bumerangia... joka palaa, ja joka palaa, on tuli valkea. Joka on vit, joka on viti. Joka on vuosi. Joka on viisto vaas vas. Joka on vangitseminen ja lumous. Joka on viis. Miten tämä liittyikään 8:aan? Jos mukana on raatokukka, niin ... 8 on saattanut muinoin olla kuollut ruumis, haaska, syötti, sijainti pyyntilangan virittämisen ja vahvan sipulihengen(9) välissä. Foinikialaisilla sen numeron nimi tarkoitti valkea, ehkä?, mutta kuului "heet", vanha syötin nimi, joka löytyy vielä unkarin kielestä.
Sitten tuli mieleen, että onko valo itse silmätön... kulkee suoraan, ja törmää esteisiin. 8:ssa on 2 reikää, joista ikään kuin puuttuu silmät. Tarkoittaako arabian 8 [thelmeeniitön], että silmätön? < hengetön... siemenetön jyvätön... palaa/valkea/vuosi ... voos viit valung palung... oossam hoossim horse-siem hest-siem... hevonhierakka... jeera...
Roomankumina. Kasvia kutsutaan toisinaan myös nimillä jeera ja juustokumina. ..sarjakukkaiskasveihin... Verrattuna Pohjoismaiden perinteiseen kuminaan roomankumina on pistävämmän makuinen, ja sen siemenet ovat vaaleampia.. kukat vaaleanpunaiset.
Siinä toteutuisi valko, voimakas haju, sarja, "jeer", oos ja hest, >hevonhierakka... miksi nimi on kumina? carum caraway ... kumina viittaa kuin onttoon/kaikuun... kasvi näyttää koiran- yms putkelta... camul camuli cumal cumali cuman cumani ... caruna aruna aluna, "ei-kuu" (verenvuotoihin ja kasvivärjäykseen). Mikä se caraway on? Valkeuden tiet? :) Mausteita jos on, niin 8 roomankumina 9 valkosipuli 4 suola. Ontto piippu ja väkevä mauste yhdistyvät: [peeppa/pepri], [cumina/cumaja]
______________________________
En ole katsonut vielä, mitä 9 tarkoittaa. Sepitin itse. (tietenkin 9:lläkin on muitakin merkityksiä)
6 = IRUBIS = RUUMIS = HENGETÖN. WAINA. BAINO. PAINO.
9 = SIBURI = SIPULI = VÄKEVÄHENKI. ANIAW. ONIAB.
8:ssa on selvitettävää vielä. On aika mystinen.
7 = HOOT HEET HAAT haata SAATA SAIT HAIT (syötti sai asetti haitin baitin)
saita-kuun, siwuli ? side siem sim sib siw. Valkeudet, teiden, ovat paheet...
8 ZORTZI (basq) isortzi/esoltsi= päästä ulos/ajaa pois (basq) Mikä poroerottelu...?
8 SHIT (burmese) SEED SEITTI? KA-HEX panain hanoi kanai kaanai kanair?
8 WOOLUNG (jaava) .....WOOL villa
WAALUNG
PAALANG
8 LA-PAN (malaiji)
8 PAA (chinese)
8 E-WARU (maori), 8 E-WALU (hawaiji), 8 VALU (samoa) ??????????
8 WALOO (tagalog), 8 WALO-KA (cebu), 8 VALO (malagacy) ???????
light VALO (finnish)
PALAA ...................tuli palaa... VALKEA
PALAA TAKAS 8=takwas (hausa)??
_________________________________________
sama VUEN kOHTA tulee ACK-BACK suoraan OHTaan =
8 AH-OCHD (scottish) (= tod. näk. "AK OHT") OKT KOT ....... COTTON?
(otta = voos-vuosi/viti/valkea viit vuit uit oito:n ja ohkd-kohti:n välimuoto)
8 SIDEED (somali)
sideerinen vuosi, todellinen, tähtien mukaan
sidereal year, starry year
8 VIISSIM (ukraine)
ZOR/SOR = vaikea, herkkä, rivi (turk, uzb,hung) ZI/ZE =päivä/alkaen (rom,pol)
ZORTZI= 8 (basq)
VUES JYVÄLLÄ |,| tähtäimessä. Eikö tarkoitakin tätä? Uusi kiekka alk täsmäll. tästä
8 VOOSSIM (russian)
8 VOSIEM (belarus)
8 OSEM (bulgarian)
8 OOSUM (makedonian)
__________________________________________
BUMERANG
BUMERUNG
BUMELUNG ............BUMUL
8 WOOLUNG (java)
WUMELUNG
WUME
asor=kosteus? (java) <--vaikean/herkän/rivin vastakohta? Sortsi takaperin muistutt, estrogeeniä.
WOME
8 NAANE (swahili)
NANNA - Kuun jumalatar muinaisesta Irakista
7 NANA (japanese) ·´¯`· kuu koi kio...
sana runo runa luna <sanakompassin "sauna-altaan" suunpieksentää.Very runantic
laalu ---- " ----
7 lolo = palaamme pyyntilankaan (zulun kielenköhän ansa tämä oli)
7 = ZISANU (njandza)Ainakin "saada", ehkä myös "set" =sie-ben se-ba aset (bait)
\/
/\ al-pääl-kuus= al-pääl-kuuset? = al-pääl-puut? aca-buus tikapuus deca-puut = X Mitkä kielinerot asuivat Teotihuacanissa? Miksi monihaka-kuusipuut saviruukkuun raapustivat... ja niiden välissä oli kuin maan kaivu / matama... Mulla on tähän hyvä: "FINI-KIA" /\
.·´¯`·
·.¸¸.· aa-baa-kuus = aa-bee-kuut? = alepool-beetto-kuut? Helmitaulu-abacus. 2 kuuta eli koita eli kiota. Röyk-kiötä 1. Ah-kiota 1.
______________________________________
Tätä ei kyllä usko erkkikään, mutta se "suuri juuri", keltainen jätti-koukku Teotihuacanin pyramidin alla olevassa luolassa muistuttaa vähän piin merkkiä. Sitä tukee se, että koukussa istuvat puoliympyrässä 1 iso ja 3 pientä. Olisi aika ovela. No en tiedä onko se mikään piin merkin koukku... hullu ajatus. [:D] Mikä se muuten on, se koukku? Näyttää valtavan kasvin osalta (joka tietenkin on nyt kiveä).
Valkoinen patsas... äiti, joka on "kohdussa"... tiedättekö, että 8:lla ei ole vain nimiä naane ja äit-sanaa muistuttavia... ööh, niin, reuna, kammion reunaosat... mutta myös jyvä. Tästä voi vain sanoa, että "this goes deep". Tämä menee usvaan, uziin, tatsiin ja hatsiin <-- jap.8. = Usva, takaa, jyvä, varhaisella iällä, ei ole valmis, kasvaa...
Kheopsin pyramidin pohjaan kuviteltu ympyrä sisältää kultaisen leikkauksen, koska pyramidi on juuri tietyn korkuinen? Näin juuri erään "puoli-huuhaa" -dokumentin, joka kyllä oli numero-faktaa + kertojan tutkimuksia ja kysymyksiä, oikeastaan se ei ollut huuhaa-ohjelma, vaan ohjelma, jossa tiedemiehet pyörittelivät päitään sanoen, etteivät muinaiset ihmiset ole voineet pystyä siihen ja siihen, eivätkä ole tienneet sitä ja tätä lukua. Taitaa ennemminkin näyttää siltä, että entisajan ihmisillä oli "maailma hallussa" ja halu(pakkomielle) ja taito mitata kaikkea.
____________________________________
Totuuden henki = 4 9
Valkeuden tiet = 8 3. Eit tie = 8 3= laidat ja keskus-kulumo, kun 3 otetaan Afrikasta.
Tietomme siunaa = 10 1, jos 1= öst, istir, itsek, mua. Tai ehkä 10-sjuu. Eikun 10-siu eli olisko silloin 10-6.
Hieman vaikeaa selvittää mitä 8 voisi tarkoittaa yhtä aikaa kaikilla kielillä. ...äiti... laidat... kaulukset...! kuulum... kaikuu kansi taivaan... kun ääni yhteen tulee sen kanssa. 8 on äiti-kaulukset, ja 3 on musta tyhjä keskus, ontto, joka kaikuu kalmasti... (3 onttoa haaraa, on pyramidin alla... ja siinä 3:ssa ontossa on valkea äiti... Lisääntymisen kammioista kyllä tulee ulos "valkeita äitejä"... mutta kysyin joskus niinkin, että halusivatko Teotihuacanilaiset toteuttaa mahdottoman? Ehkä se viittaa arvoituksellisiin kysymyksiin elämän alkuperästä... että kumpi oli ensin, muna vai kana? He tutkivat niitä, siitä todistaa piirros, jossa herra tieteilijä rysä-hattu-tietäjä tutkii elämän alun kauluksia, joiden sisällä on pimeä kammio, ja asiaan liittyvät jotkin valkeat nauha-kudelma-kaksois-letkut. Oh my god: pyramidin sivussa oikealla olevat 2 kärmestä, joiden korkeus on 8, ... numero saattaa tarkoittaa niiden väriäKIN. Valkea kaksois-letku. Elämää luova äiti-pari. Ajattelin niitä myös Uranukseksi ja Neptunukseksi. Kun elämän äiti, valkeus, joutuu veteen...)
Mitä tarkoittaa obsidiaani?
"Vai sai (haataan) juutti kaavun" Ei se HET ollutkaan hauta.
"Vai sai (päheen) juutti kaavun" Ei se HEE(T) ollutkaan pähee/sileä.
Jos siellä lukee "teet", niin silloin se olisi "tehdyn" = punotun = kudotun...
"Vai sai HEET juutti kaavun" ... se voi olla unkarin kielen 7, heet eli seet, seitti/syötti/ansa, joka on sotkettu foinikialaisten 8:ksi, tarkoittamaan sitä valkeutta. (Yhtä hyvin kuin on liioiteltu, että arkku on 2 esinettä, kansineen, tai että vaate on arvokkaampi jos kangaspuista irroitetut ylimääräiset langanpätkät saa mukana, saattaa olla liioiteltua, että juuttikaapu olisi valkea. :D On niitä näemmä tänä päivänä, kauniitakin ja eri värisiä, mutta juuttikangas 3000 vuotta sitten... onpa ollut tosiaan hienoa juuttikangasta sitten...) (Tai sai seetti-juutti-kaavun!)
_______________________________________________________
PATSASPARI: Samanlainen pienen miehen morsiuspari, kuin muinaisessa Kolumbiassa.
SULHASEN JALAT: Kolumbian mies-patsailla myös kapea vartalo "erillään" leveistä jaloista.
MORSIAMEN JALAT: konemaisen neliömäiset, enemmän Kolumbiaan menee.
SILMÄT: Myös Kolumbialaisilla vanhoilla patsailla on silmäluomet kohotettu viiltomaisen silmän reiän ympärillä. (Allergisia A-veriryhmäläisiä? :) Naispatsaan kasvonmuoto sen sijaan on kuin O, mutta kuka näistä tietää?
NAISEN ASU: (Poncho?) Mayat pitivät tätä vielä 500-1000 vuotta myöhemmin: 500 v. takaista Kreikkalaista tunikamuotia, höystettynä 2000 vuoden takaisten Euraasian kerrosrimpsujen koristejäänteellä? (Iät ovat silloisille Teotihuacanilaisille, meille pitää lisätä lukuihin 2000 vuotta lisää.)
MORSIAN-PATSAAN KIVI: samaa kuin alla kuvassa valkea Mayojen patsas?
MUINAISET KOLUMBIALAISET KORVAKORUT: Teotihuacanista Mayojen kuninkaaksi siirtyneellä Vihreällä Krokotiililla oli lähes samanlaiset: pyöreä lätkä, jonka reunoilla on pyöreitä palloja. (Jos kerran mystiset Teotihuacanilaiset toivat Mayoille aivan toisenlaista uutta taidetta, niin ei luulisi olevan vaikeaa selvittää, missä muualla sellaista oli.)
Suuri kysymys kuului, keitä he olivat. Patsaat viittaavat Kolumbiaan, minusta. Kaupunki oli iso, ja asukkaat oli piirretty ainakin 3 eri värisiksi. Pinkkejä, mustia, ja ruskeita.
Joo... samat esi-isät, Mesopotamiassa asuneilla: (kaiken lisäksi me jykällämme täällä Suomessa tänäkin päivänä haudan hiekkoja viistosivu-penkeiksi, joiden pitää sitten olla aina sen muotoisia.) https://fi.wikipedia.org/wiki/Urin_zikkurat#/media/File:Ziggurat_of_ur.jpg
Jos korkeat vuoret olisivat nimeltään Mitata Sykli Tarkasti (Machu Piccu), niin syklin mittaamiseen sopii siis vuoret... niitä on Teotihuacanilaisilla suunnassa, jossa aurinko ei paljon paista: ainakin pohjoisessa on ja koillisessa. Voikos sitä pyramidia käyttää mittaamiseen... yhtä hyvin voi. Suomessa voisi käyttää jotain itä-koillisessa ja koillisessa olevaa mittaamiseen keskikesällä... Stonehengessä iskivät mega-liitin seisomaan auringonnousuun. Voihan keskellä kaupunkia seisovaa korkeaa juttua käyttää moneen asiaan, vaikka aurinkokellona, tai ... joo... ne törryyttivät niillä simpukankuorilla... semmonen törinä nimittäin kuuluu lähi-idässä aamulla ... aloittavat varovasti mehiläisenpörinä-örinällä 5 aikaan ihmisten nukkuessa... :D
________________________________________________________
sitten voi seurata (enemmän tai vähemmän takeltelevalla englanninkielellä ja tietämättömänä kulttuureista) vesi-luolan kaivajia ja möykkyjen rakentajia, mahdollisesti, mutta ei tiedä, onko se väärä tie, vai oikea --> jos maan möyriminen ei ollut suorastaan verissä, niin ollut muistissa jotain siitä: --->
Beni was a very important center of a pre-Columbian civilization known as the hydraulic culture of Las Lomas (the hills), a culture that constructed over 20,000 man-made artificial hills, all interconnected by thousands of square kilometers of aqueducts, channels, embankments, artificial lakes and lagoons, as well as terraces. Between about 4000 BC (and probably earlier as this date is taken from ceramics that have been carbon dated) and the 13th Century AD this region was settled by sophisticated and organized groups of human societies. Their civil structures were based, both environmentally and economically, on the use of specific environmental characteristics (such as the use of aquatic plants as fertilizer, and enormous fishing systems they constructed). Miles of these channels and man-made earthworks are visible from the air when flying over Beni.
Mounds (lomas in Spanish) are scattered throughout the Llanos de Moxos. The total number of mounds is estimated at 20,000. Two to three hundred of these are large mounds rising from 3 metres (9.8 ft) to 18 feet (5.5 m) above their bases and with a land area of 2 hectares (4.9 acres) to 11 hectares (27 acres). Mounds are concentrated in several areas, thus suggesting that several regional polities existed, each with its residential and ceremonial centers. The purpose of the small mounds, less than 3 metres (9.8 ft) high, was usually residential and agricultural. [8]
Agricultural fields. Farming on the Llanos de Moxos was usually practiced on long narrow strips of land raised by humans up to 1 metre (3.3 ft) above floodwater levels. The remains of strips, called "camellónes" in Spanish, are as long as 600 metres (2,000 ft) and 20 metres (66 ft) wide. The raised fields permitted drainage during the rainy season.[9] Raised fields may have covered up to 1,000,000 hectares (2,500,000 acres) of land in the Moxos Plains.[10] Maize and cassava (Yuka) were probably the principal crops.[11]
Forest islands rise above the surrounding swamps. Many are man-made, the products of abandoned monumental mounds and human settlements. Forest islands were used for home sites, agriculture, hunting, and harvesting of wild plant products.[12]
Canals and causeways often connected areas of human settlement, radiating outwards from the large mounds. They served multiple functions: transportation, drainage, boundary markers, and enhancing fishery resources.[13] Zigzag causeways in some areas are interpreted as being fish weirs. Fish were probably the main source of protein for the pre-historic inhabitants.[14]
Ring ditches are found in many areas. The man-made ditches circled areas of human settlement and functioned both for drainage of water in the rainy season and storage of water during the dry season. They were usually less than 1 metre (3.3 ft) in depth and 3 metres (9.8 ft) to 5 metres
_____> Variations among regions..... people ---> https://en.wikipedia.org/wiki/Llanos_de_Moxos_(archaeology)