herasin tossa puolituntia sitten..
Ma nain elamani oudoimman unen.
Saavuin Suomeen ... Lentokentalla oli ihan mielettoman paljon ihmisia, aiti,iska ja pauliina oli istumassa jossain ihmeen puutarhassa.. Menin niitten luokse istahdin alas ja kysyin et mita kuuluu. Ne oli ilosia nahdessaan mut, mutta ei me halattu tai mitaan.. tosi outoa.
Sita paitsi oli aamu, kello oli varmaan jotain 6 ja oli valoisaa.. Mut mun lento oikeesti saapuu illalla! ...
Lahettiin siita sitten Naantaliin ja mun Naantalin koti oli ihan samanlainen kun taa mun Meksikon koti :) ... ekana ma menin sitten tietysti jaakaapille, ja se oli taynna kaikkii light juttuja, koska mikko oli asunut meilla hetken aikaa.. (ma luulen et taa light juttu tulee siita, koska aina silla aikaa kun oon aidin,isan ja pauliinan kanssa espanjassa, Mikko tayttaa jaakaapin light tuotteilla) .. :)
Se oli niin hassuu nahda Suomen luonto.. Mut kaikki oli kuitenkin niin tuttua, ettei oikeestaan ollu mikaan shokki tulla, kaikki tuntui niin tutulta.
Pahinta oli se et Pauliina oli tietokoneella, ja enka ma ollut meksikossa sanonut Arturolle hyvasteja, joten se ei tiennyt et ma olin Suomessa. En saanut sille sitten sanottua moneen paivaan etta oon Suomessa jo... olipa uni.
Huh. Noh.
tassa ei oikein tieda mita ajattelisi. Mulla on tasan viikko taalla jaljella. prkl. Haluaisin jo tulla suomeen ja toisaalta taas en millaan haluais lahtea. Damn.
Nyt pitais ottaa kaikki vaatteet pois kaapista, kattoo mita otan mukaan ja mita en .. :) tuliaisii en oo kauheesti ostellu, enka varmaan tuokkaan... perdon vaan kaikille.. :)
Pitaa menna.
Elama on hassua.
-Eve