Tosi tyhmää, tiedän. Mulla on hyvä elämä ja ihmissuhteet ja kaikki on hyvin, mutta silti välillä tulee sellainen olo, että haluaa vaa haistattaa paskat koko tälle vitun maailmalle. Tuttu tunne? Välillä haluais vaan itkee tai olla täysin omissa oloissaan jossain muualla. Vai oonko mä jotenkin outo, ku tunnen näin..? :( Sairas itkemisestä, täynnä yrittämistä, kyllä minä hymyilen, mutta sisimmässä kuolen...
Really stupid, I know. I have a good life and all human relations, and all is well, but it still comes from the feeling that it would just smell the shit this whole fucking world. Know the feeling? At times, I just want to cry or be completely in seclusion somewhere else. Or am I somehow strange? Sick of crying, full of trying, yeah I'm smiling, but inside I'm dying.. :(