IRC-Galleria

pe stadii messuille parhaas seuras:p

Empty spaces - what are we waiting for
Abandoned places - I guess we know the score
On and on
Does anybody know what we are looking for

Another hero another mindless crime
Behind the curtain in the pantomime
Hold the line
Does anybody want to take it anymore

The show must go on
The show must go on
Inside my heart is breaking
My make-up may be flaking
But my smile still stays on

Whatever happens I'll leave it all to chance
Another heartache another failed romance
On and on
Does anybody know what we are living for
I guess I'm learning
I must be warmer now
I'll soon be turning round the corner now
Outside the dawn is breaking
But inside in the dark I'm aching to be free

The show must go on
The show must go on - yeah
Ooh inside my heart is breaking
My make-up may be flaking
But my smile still stays on
Yeah oh oh oh

My soul is painted like the wings of butterflies
Fairy tales of yesterday will grow but never die
I can fly - my friends

Ilman teit en ois pärjänny ainaki mä veikkaan
ja mun perhe, se on se oleellisin seikka
et on onnellinen ja tekee mist diggaa
ja kantaa vastuun ku sattuu astumaan vikaan
Ja ois pitäny jälleen tajuu heti kärkeen
kuka jää tänne mun jälkeen, vaan se on tärkeet <3

Jos ei kunnolla tunne ihmisiä
Ei niitä välttämätä aina täysin ymmärrä
Mua joskus pidetään ärsyttävänä
Itsekkäänä, päällepäsmärinä

Sehän olen vaan mä
En haluu olla ilkeä
Elän elämää omana itsenä
Entä sä? Entä sä? Entä sä?

Kaikki lähtee itsestä
Sua ei voi mikään estää
Vaik joku ei sua kestä
Ãlä anna suutas pestä

Täytyy olla realistinen
muttei pessimistinen
Tiedän mitä haluun mitä en
Tavoite on olla tyytyväinen

Välil ihmisiä testaan
Oon rääväsuu, hallitsen mestaa
En jaksa rajoittaa
Sairasta toimintaa

Jos joku ei ymmärrä huumoria
Pitäköön hulluna
On kiva shokeerata
Ihmisiä kaduilla

Jos jotain häiritsee
Menis ensin itseen
Huolehtis omista asioista
Vaik' kadehtiski toista

Ketä kiinnostaa teeskennellä
Mua on ainakin turha käskeä
Ketä kiinnostaa mielistellä
Olen onnellinen tälläisenä
<3

Yhtä toivon enemmän kuin muuta.
Paljon sen vuoksi antaisin,
Että tuntisit oikeesti
Miten paljon sä haavoitit.
Ja miten kerran toisensa,
Jälkeen se kaikki uudestaan nöyryytti.
Älä väitä ettei sulla ole muka muistoo.
Vai PIDÄTKÖ SÄ mua tyhmänä,
Jolla ei ole väliä?
Itsetäänselvyytenä, lastenpalapelinä?

kertosäe:
Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi.
Liikaa oot sen varjolla,
Jo VARASTANUT ANTEEKSI.
Mistä sait sen käsityksen,
Että noin voi tehdä toisille.
Mut se mun täytyy kyllä myöntää,
Sul on pokkaa ainakin.

Mä en tahtois kantaa turhaa kuormaa.
Varsinkaan kun se mitään muuta ei.
Mut tekisitkö sä uudestaan saman,
Jos saisit valita?
Onko sussa jäljellä,
Palaakaan inhimillisyydestä?

kertosäe

Joo mä tiedän mitä tunnen,
Mut sitä koskaan ääneen sano en.
Mä pelkään että joskus peilistä
Katsoo sun kaltainen.
Mä en suutu enkä raivoo, enkä huuda,
Siihen suostu enää en.
Yksi ainut katse jota et ymmärrä kuitenkaan,

Kertoo enemmän kuin kaikki sanat yhteensä.
Sitä mitä tapahtuu syvällä mun sisällä
Ja sitä mikä odottaa vielä sitä hetkeä,
Kun on vapaa kaikesta mitä kannan mukana.
Tiedän kuka sinä oot, mut onko sulla hajua,
Sitä mihin oon päässyt ilman apua?
Oikeastaan minun pitäisi kai kiittää sinua,
Avasit mun silmät, EN USKO enää satuja.

Katsoessani sua, kun sä et huomaa, niin monet asiat tuntuu olevan turhaa
Sen verran tässä on täysin varmaa, et asioille tarpeeks annettu on aikaa
Taas koen hetken, kun tajuan sen: oot aina siinä, mutten enää sua tunne
Turvallisuuskin voi viedä hengen, jollei tää polte minun sisältäni kuole
Jäädyttää, jäädyttää..

Älä sano mitään, ettet vain sanoisi sitä, minkä molemmat sanomattakin tietää
Eikö meillä todellakaan ole muuta sanottavaa?
Kauanko me voidaan tätä sietää?
Ei kauaa, ei enää

Ei oo niin kauaa siitä, kun oltiin niin paljon enemmän kuin toivoo uskallettiin
Nyt on vain tunne siitä, että joka hetki ajaudut pois mun luota, etkä edes huomaa
Kauemmas, kauemmas..
EN KUULE SUA,EN HALUU NÄHÄ SUA..

Älä näytä mitään, mitä sisälläsi itää, sun täytyy kyllä tietää mihin se johtaa
Hei, odotetaan vielä, vaikka molemmat sen tietää, että meidän maailmat ei enää kohtaa
Ei kohtaa, ei koskaan

I thought we were lovers
An' it's more than I can take
That you're leaving me for someone else
And I don't want to hear you're sorry
Don't matter anymore
I thought we were lovers
Isn't that what you told me
I thought we were lovers

So here I'm standing with an aching heart
Swallowing tears
And trying to smile

Oi jospa pystyisin
Antaa sulle sen mitä ikinä tahdotkin
Niin antaisin sen ja enemmänkin
Kun ajatuksissa
Olet mulle suklaata

Älä jaksa, ollaan ennenkin riidelty,
ennenkin tapeltu, ennenkin erottu
ja aina palattu, ehkei syytön meistä kumpikaan oo
mut ei tää nyt vaa mun vika oo,
kun tahallas ärsytät mua sil tavalla,
et varmaan menis hermot kelt tahansa
näätsä jo mihin johtaa joka kerta
kun pää hajoo, kun et kuuntele puhetta
ja huudat vaa lujempaa "oon ollu radalla, oon huonos jamassa,
on menny rahat ja oon iha paska, ei tollast jaksa"
mä teen parhaani, sä vaan mollaat mua, akka
mut meil on ollu retkemme (muistan ne)
ja meil on ollu hetkemme (muistan ne)
viestit silt kundilt (poista ne)
tiedät et tarvitaan toinen toistamme.

Jos sä voisit tulla vielä kerran takaisin
niin mä lupaan, että kaikki oisi paremmin
eikä sun tarvii olla peloissasi enää
koska ilman sua mulla ei oo syytä elää

Nyt kun oon ollu tääl yksin
mul on ollu aikaa kelaa
meiän asioita ja pääkin alkaa pelaa
kun ei oo skumppaa eikä bissee mihin hukuttaa ittensä sitte (tajuu)
mä oon ollu kännäämässä (tajuu)
mä oon ollu säätämässä, jättänyt sut yksin himaan (tajuu)
mä oon ollu vääräs tässä ja ne ei enää koskaan tapahdu,
ja se ei vaa mun päähän mahdu, et vaik mä kuolisin sun puolesta
niin mun käsi löi taas uudestaan
sä oot oikees, mä tarviin apua, ja haen sitä
et joudu katumaan, ei tarvii pelkää enää
sä oot ainoo syy miks elää.

Jos sä voisit tulla vielä kerran takaisin
niin mä lupaan, että kaikki oisi paremmin
eikä sun tarvii olla peloissasi enää
koska ilman sua mulla ei oo syytä elää

En oo ikin ollu putkas näin mont päivää
en ees sillon kerran kun tukkaan löin sit äijää pullol,
kun luulin et se puhu musta paskaa
ja noi vaa tunkee tost luukust safkaa
ei sano mulle mitään, eikä avaa tota ovee
haluisin vaa takas himaan, halaa sua nopeest,
niin et tietäsit miten tärkee oot mulle,
miten paljon rakast... hei nyt joku tulee.
(No vihdoin ja viimein, kyllähän siin kesti,
no joo joo, millon mä pääsen himaan?
no mitä toi nyt tarkottaa?
siis.. sairaalast soitettii.
ai miten niin ei heränny? mitä?)

Jos sä voisit tulla vielä kerran takaisin
niin mä lupaan, että kaikki oisi paremmin
eikä sun tarvii olla peloissasi enää
koska ilman sua mulla ei oo syytä elää.

Mä olin se, joka sai sut
silloin uskomaan meihin,
arkipäivän ihmeisiin ja
mun tunteisiin. Sä olit se
ihminen, joka minut silloin
jätti, petti, käytti
ja nyt lopulta selätti. Mä
en ois pystynyt rakastamaan
sua tämän
enempää, ja ehkä se oli syy
miksi sä lähdit menemään. En
varmaan
ikinä pysty rakastumaan
muihin, kipu lähtee
sydämestä, kulkee
ytimiin, luihin. Kuka
oiskaan uskonut, et tää
suhde on ansa. Olisin
tehnyt sun vuoksi mitä
tahansa, tekemällä parhaansa
ei voi aina
onnistuu, sitä vaan
lannistuu.