Siinä istuimme kahden,
yön samettisen pehmeyden
ympäröidessä meidät.
Olimme aivan hiljaa,
istuimme käsi kädessä vierekkäin.
Nojauduin sinua vasten
ja painoin pääni kylkeesi.
Tähdenlento.
Siinä olimme,
kaksi ihmistä,
onnensa kukkuloilla.
Hiljaa, mutta rakastaen.
Emme tarvinneet sanoja
ymmärtääksemme,
meille riitti pelkkä katse.