IRC-Galleria

Tässä pari potentiaalista nimiehdokasta tulevalle kirjalleni: Opaalin taru ja kuusituhatta tulimmaista turmaa, Tiikerin tassut ja kadotetun lohikäärmeen henkäys.
Viimeisenä muttei vähäisimpänä: Kirjailijaksi kari kieron koukeroista huolimatta, kiitos kilpparin ja krinkun.

Nimestä on aina ok aloittaa. Rehti mielipide palkitsee itse kirjailin parhaiten!

Mieleeni juolahtivat myös nämä:

- Aava-saksan oudot sattumukset

- Tarvo ja ryömivän kaniinin arvoitus

- Harri ja hirnuva inkkari

- Taatelimetsien rappiovuodet

Mitä pidätte?


Ps. Tuota Kari Kieroon viittaavaa nimeä ehdotti henkilö joka on melkein naapurini, kokonaan koulukaverini ja puoliksi Petteri-isopappa. ( Eli yksi Jutta tai jtn )

Eli moi taas rakas päiväkirja
Täällä kirjoittelen minä, eli siis Linda.
Mulle kuuluu ihan hyvää, kohta menen ehkä yhdelle mun koulukaverille (Jutta on sen nimi) ja se leikkaa mun otsahiukset. Se tuntuu hyvältä.
Siis se, että mun otsahiukset leikataan.
En tosin tiedä, että jos niitä ei leikattaisi, tuntuisiko se pahalta, mutta kyllä se jollain tapaa koskettaisi. Kurkkua kuristaisi tai jtn. En varmaan kuitenkaan rupeaisi itkemään. Luulen ainakin niin. Tuntuu siltä että olen ehkä karpaasi, tai ainakin vähintään joku merkittävä henkilö. Mielestäni merkittäviä henkilöitä ei ole nykymaailmassa tarpeeksi. Minä ainakin haluaisin lisää sellaisia henkilöitä, joita olisi turvallinen miettiä ennen nukkumaanmenoa, niin että tietää ettei uni karkoitu pois. Ne varmasti vähän niin kuin suojelisi yölläkin ettei vaaratilanteita tulisi. Sellaiset merkittävät henkilöt, niillä on varmasti tomera kädenpuristus ja lempeät silmät. Eikä mitkään killisilmät tai tiirusilmät, sellaiset tekevät oloni hermostuneeksi. Kädet alkavat hikoilla, katse harhailla ja jalkoja pistellä oudolla tapaa. Ääneni värisee ja on ohuen ohut, jos sitä edes suustani saan. Olemukseni kutistuu pieneksi tirriäiseksi ja itsevarmuus noruu alas kuin kuravesi likakaivoon, saman värisenäkin. Nenää ehkä kutittaa aavistuksen verran, mutta ei mitään kivaa kutinaa. Reagoin tuollaisiin epäilyttäviin ärsykkeisiin vahvasti. Olen ehkä hieman surkea....

Mutta sitten saapuu Juuri Sellainen Merkittävä henkilö, joka astelee itsevarmoin askelin luokseni, seisahtaa toviksi eteeni ja katsoo rauhoittavalla katseella pinteeseen joutunutta pikku tirriä. Hymyilee lempeästi ja taputtaa selkääni veljellisesti ( se puuttuva isoveli ), ojentaa kätensä ja nostaa olemukseni ylös. Kasvan takaisin ruhtinaalliseen 165,5 cm:n pituuteeni, katseeni rauhoittuu ja kätenikään eivät ole enää epämiellyttävän nahkeat. Tilanne on rauhoittunut.
Ihailtava henkilö seisoo yhä vierelläni, vaivihkaa tiirailen häntä ylipitkien otsahiusteni lomasta hieman yläviistoon. Pitkä kun on. Vielä viimeiseksi Merkittävä Henkilö kurmatuu kuiskaamaan korvaani sanoja, rohkaisevia sanoja, suoristautuu omaan pituuteensa, katsoo vielä kerran haltioitunutta minua päin ja kävelee pois luotani. Katson hänen loittonevaa, raamikasta selkäänsä ja ladon ovien kaltaisia hartioita hölmö hymy naamallani. Sitten pyöräilen äkkiä kotiin ruokkimaan mun kilpparit.

Linda sanoo:
moi

Linda sanoo:
:)

ida sanoo:
moi :)

Linda sanoo:
mitäs sie? :)

ida sanoo:
mitäs miulle, eipä ihmeempii :) lajittelen miun heppakorttei

Linda sanoo:
uih, onkos siulla grand prix-kortteja? semmottisii joissa heppasilla on harjat letitettyinä ja voittoruusukkeet kaulassa? miul on.

Linda sanoo:
:)

ida sanoo:
on miulki, jo 7:) mutta kaks niistä on samanlaisia.. Mutta ajattelin vaihtaa toisen Kaarinalle, se on miun besta.

Linda sanoo:
Älä ihmeessä! Ne on hirmuisen arvokkaita! Mie en ainaskaan uskalla, miulla on semmottinen kultakortti,siinä on villiheposii, ne on sööttejä<3 onko siul?:)

Linda sanoo:
ootko sie ollut tallilla? mie en kun miul on astma :(

ida sanoo:
Hepot on aina ihunia <3 Mun mummilas on kaks ruunaa ja yks tamma, saan aina harjata niitä mutten ratsastaa ihan vie Isi lupas että ens kesänä saan Uih :)

Linda sanoo:
Elä elä, oikeestikko, uih! <3 mie oon mennyt ravvii yhellä ruunalla, clarissa von madagaskar, se uppee :)

Linda sanoo:
mieki haluun oman heposen :)

ida sanoo:
Mulla vähän niinku on sie mummolas Yhen nimi on Cecilia don Darco ja yks on Juliette von August

ida sanoo:
muita en muista, mut nuo on miu suosikit :)

Linda sanoo:
Tosi kivoja, on meitin tallilla yksi orhikin, sellainen Primus Maximus Hirbenhoff. Sen silimät on pähkinänruskeet ja sen turpa on silkinpehmoinen, sitä kelepaa silitellä.

ida sanoo:
Uih Kurja kun sulla on se astmajuttu.. Vinkuuko sun ääni sillai viuuu-uu-viuuu-uuu ?

Linda sanoo:
Juu, ja semmottisesti hiuu-hiuu-kriih-kruuh- iih

Linda sanoo:
Ei oo kivvaa ollenkaan! Yritin jopa mennä Pitäjänmäen tallille sallaa mutta pappa yllätti miut porstuasta kun olin loimen ja raipan kera. :(

ida sanoo:
Voi itku ja parku! Miten huono tuuri siul kävi Saitko satikutia?

Linda sanoo:
Juu ai että sainko! No juu! Arrestii kolome päevvöö ja pappa repi kaikki miun heppahullusta tulleet posterit pois miun huoneen seinältä ja takavarikoi miun hirnuvan herätyskellon. :( Semmottista. Onko siul sammoi kokemuksii?

ida sanoo:
VOI ELÄ ELÄ!! Ihan kauhiaa! Vapisutttaa oikein ku mietinkin, HEPPAHULLUN POSTERIT Kai korjasit taikka jottai? No on miul yks semmoi.. En vaan tiiä tohdinko kertoakkaa ku äiti sanoi ettei sais

ida sanoo:
... Mut tohtiiko sinnuu luottaa?

Linda sanoo:
No kerrohan vaa lapsrukka, en mie lavertele sitten ollenkaan!

Linda sanoo:
Veikö kissa kieles?

ida sanoo:
No kerran ku mie tulin kuviskoulust ni mie jäin siihe tievartee kattellee heppoi, siin on niit laitumel monen monta! Jottenki sattui niin että unohtuin sitten sinne niitä heposia raapusteleen mun piirrustusvihkoon ( se on Tiimarista ja siinä on ruuna kannes ja kultakaunolla: Diary) niinsitten

ida sanoo:
kun mie tulin kotio siinä ehtoon puolella niin minä sain kuulla kun äiti huutaa: tuhannen tulimmaista! ja sain sata tupenrapinaa ja tukistusta ja luunappia

ida sanoo:
itketti ihan kamalasti äiti pyys kyl miult anteeksi ja sanoi ettei saa kertoa tai joku soitttaa sossulle! mie en tiiä mikä se on mutta joku juarupuhelin varppinakin

Linda sanoo:
Voe voe, lapsrukka mikä kurja kohtalo! Miekin oon saanut tuta pappaselta luunappia, mutta tokkopa äitemammas kaikkea ihan ilkeyttä tekevi! Hän halluu vaan sinusta kunnon kansalaisen kasvattaa, tosin rautasil ottehilla! Juorupuhhelin, juorupuhhelin hyvinkin! Älkää peljätkö, en mie sinne rimputtele, laskuukin on alkanut kerrääntyy aivan vietävästi nii en mie sinne tohdi soitella!

Linda sanoo:
Ethä sie ennää itke, tyttö hyvä?

ida sanoo:
Voi enhän mie ystävä hyvä ennää porua, sen aika on mennyt jo!

Linda sanoo:
Hyvä hyvä, kas taakkakin syämmeltäin laskuttuuppi maankamaralle, nyt on miunkin hyvä olla ja levollisin mielin maaten mennä!

ida sanoo:
juurniin, nyt on synnit anteeksi annettuvi!

Linda sanoo:
Kyl on! Oot lapsosista puhtahin, niin mie sanoisin.

R.i.p Markus-Norppa

jäbä kaipaan sua iha vitusti / alla tän harmaan taivaan / hengaan koskarissa/ miks jätit mut jo opparissa/ rakkautta ei kasva puissa / sun luissa ja nahassa/ ei voi mittaa ees rahassa tätä turmaa/ stna / tai voi vittu sittenkin 16 000 egee/ stna
R.I.P M

was_abi 13.1 00:25

siis kavverin koira (pirkko) kakkas kaverini huoneesee!ja siis hais iha *vitu* pahalle! sit se vielä kusi sydämme muotose läntin (oli aika cool mut ei oo kuvaa viel koneel...) ja siis vittu siel LÖYHKÄS!! voiks mun hajuaisti olla nyt ikuisesti pilalla ku jouduin hengittää suun kautta?! :( mua oikeesti pelottaa et jos joku vois neuvoo onks kokemuksii?

ps. miks kilpparin kakka haisee miellyttävämmälle?xD

was_abi 13.1 00:01 hiemAN rulla luistelusta

moi selast ETA HARRAStan rullailua( rulla luistelua) ja mun nykynen poikaysti ei tykkää siitä mut MÄ tykkään vitusti
mitä teen? ku en halusi luopuu kummastakaa se on mun ainoo hobby nääs
kertoilkaa:D

'' kuuntelen musaa ja mua kakattaa
tää on aitoo elämää ''


Tunnen elämäni sykkeen, aistin olemassaoloni perustarpeiden avulla. (esim kakka)
Jotkut turruttavat itsensä esim. syömällä sipsiä tai norkoilemisella tai hinkumisella tai norumisella.
Minä en ole sellainen ihminen.
Tässä olen enkä muuta voi, musaa kuuntelen joskus jne
Joskus oon parin kamulin kanssa, jutellaan aika paljon monista asioita. Eka kun nähdään niin sanotaan ''moi'' tai ''moikka'' tai jtn
Sitten kun tulee ilta niin menen kotiin ja vaikka nukun tuhat tuntia. Toisinaan voin suuttua mutta sitten taas joskus en. Jos ihminen suuttuu niin se voi olla vaaraksi muille. Kalkkikset suuttuvat joka asiasta. Mun kaverit ei ole kalkkiksia. En mielelläni hengaa kalkkisten kanssa. Mameroitakaan mun kaverit ei oo.

Kaverit on mulle ihan tärkeitä, en vaihtaisi niitä esim. uusiin suksiin tai kingis- puikkoon.

Olen tehnyt mun räppiposselle pari uutta reggae- henkistä biisiä.
Niiden nimiä ovat mm: Kaverille rispektii, Hyvä mies ota hyvä vaimo, Käärme tietää missä reikä on ja Igor&mä.

Niitä ei ole vielä levytetty sillä keksin ne äsken puistossa yhden mun kaverin kanssa.
Se mun kaveri soittaa melodicaa meidän possessa.
Kaksi muuta kaveria soittavat rumpuja.
Minä soitan koskettimia.
Meillä ei ole ollut yhtäkään keikkaa.

Ollaan siis atk- posse ja ne laulun sanat tulee kohta tännekkin että rohkeasti ''räbään messiin'' ja ''käpälät kohti taivasta'' ! YO

Moi rakas päiväkirja. Tänään olen nähnyt kolmea minun hyvää ystävääni.
Sitten söin kiinalaista ruokaa ja paljastin mun kahdelle kaverille että mulla on aika pahat amisviikset.
Ne on kai silti mun kavereita tai ainakin siltä näyttää siis että reaktio oli ihan ok
Jos ne ei oo enää mun kamuleita niin täytyy etsiä uusia.
Jos kiinnostaa niin tässä voit ilmoittautua mun ystäväksi

Tietoja musta:

Mun toinen sierain on ylempänä kuin toinen
Mulla ei kai oo ollut äänenmurrosta
En käynyt ala-asteella diskoissa
Oon hyvä poimimaan marjoja
Inhoan dinoja (siis dinosauruksia)
En ole ikinä tehnyt itsemurhaa


Vastailehan ihan rohkeasti, olen ihan ok jäbä (:

Miksi ihmisten pitää aina sotia tai tapella?
Ihmiset voisivat sen sijaan esim ostaa lemmikkimarsun ja hoitaa sitä tai jtn

On monia asioita mitän en osaa.
Esimerkiksi en osaa soittaa kitaraa tai pelata jalkapalloa. Mutta sinänsä se on ihan ok, sillä nuo edellä mainitut asiat mielleteen helposti poikien harrastuksiksi. En ole poika.

Mutta en myöskään osaa laulaa tai virkata. Sekin on harmillista, sillä hyvän vaimon tulisi osata molempia.

Ja näitä kaikkia neljää asiaa olen kaiketi yrittänyt: jalkapallo karkaa muualle, sormiani en hallitse kitaran kanssa, sekä virkkaaminen & kuorotoiminta nyt vain sattuvat olemaan aika perseestä.


Tähänkö tämä kaikki nyt päättyi? Että eikö minusta tulisi näpsäkkää ja rakastavaa vaimoa?
Mikä sitten?

Presidentiksi olisi kanssa vähän paha yrittää, sillä presidenttien täytyy olla hyviä esikuvia, ja itse kävelen aika usein päin punaisia, eikä sellainen sovi esikuvalle. Ei ainakaan Suomessa.
Ehkä muutan Puolaan? Tahi Kanarialle, sieltä etsisin punaiseksi palaneen aidon, rakastavan turistimiehen itselleni. Me söisimme hotelliaamiasta joka aamu, itse jättäisin siitä tosin pekonit pois: olenhan kasvissyöjä.

Laskisimme yhdessä vesiliukumäkiä pitkin, pelaisimme minigolfia ja kuuluisimme Bamse-klubiin.
Virkkaus ja laulut jäisivät muualle, sillä kietoisimme punaisiksi palaneet käsivartemme toistemme ympärille ja syleilisimme: meillähän olisi toisemme.
Arjen murheet unohtuisivat ja voisimme yhdessä katselle uima-altaalta laskevaa kanarian aurinkoa.
Ja lähetellä Suomeen postikortteja joissa kertoisimme passiivissa kuinka on ollut kivaa ja että lämmintä on.


Nyt tulevaisuuteni ei enään huolestuta vajavaisuuksieni kantilta.
Kaikki on ihan ok.