sydäntäni sattuu kun mietin kuinka kauniin ja ihanan ihmisen menetin elämässäni. öisin kun kun yksin sängyssäni makaan ja taivaalle katson! voin vain kasvosikauniit siellä nähdä ne tuikkivat kuin mailman kauniimmat tähdet! ja katsettani niistä en irti saa. ja kun aamu rupee sarastaa kasvosi häviävät ja kyyneleet alkaa valua pitkin poskea! pyyhin ne tyynyyn jossa on vielä tuoksusi niin hyvä jäljellä. sitä haistelen ja kaipuuni suuri vaan kasvaa! se kasvaa niin suureksi että sitä ei voi sanoiksi pukea! ja lopulta nukahdan! ja kauniita unia susta nään! kunnes herään oven ääneen ja riennän iloisena katsomaan tulitko sinä takaisin. mut tyhjää on! huomasin että naapuri tuli kotiin painun takaisin yksin ja kylmään sänkyyn. kaipaamaan sua kulta.....