Perinteisesti suomalaiset viettivät uuttavuotta kekrinä. Tinan valaminen oli aluksi säätyläisten perinne, mutta levisi 1800-luvulla kansan keskuuteen, aluksi Länsi-Suomessa. Uutenavuotena myös katsottiin enteitä. Aattoiltana saatettiin saunan jälkeen heittää vasta saunan katolle. Vastan asennosta ennustettiin sitten tulevaa. ”Heiniä” saatettiin heittää kattoon. Mitä enemmän olkia jäi katto-orsille, sitä parempaa onnea sen uskottiin tietävän tulevalle vuodelle. Myös säätä ennustettiin uutenavuotena.
Nykyään suomalaiseen gregoriaanisen kalenterin mukaiseen uuteenvuoteen kuuluu ilotulitusten, (joka on aivan turhaa) ja uudenvuodenlupausten lisäksi myös herkkujen, esimerkiksi nakkien ja perunasalaatin syönti, tinanvalu ja alkoholi (esim. kuohuviini tai kossu, bisse, siideri ja fisu). Uudenvuodenyönä ravintolat kuten cave, bepop ja kojootti ovat täynnä ja järjestetään tansseja. Uudenvuoden perinteeseen kuuluu myös bruce_1:n uudenvuodenpuhe.