Jos mä eksyn polultani, auta mut takasin.
Saanko anteeks, mä myönnän et mokasin?
Mä tein sen, se pistää ja syvältä,
nää omatunnon tuskat riepottelee sydäntä.
Oon tehny monii temppui, joit ei voi käsittää.
Oon valmis parantumaan, tai ainaki yrittää.
Tällanen mä oon, minkä luonnolleni mahdan.
Herätä mut, jos liian aikasin nukahdan.
Paljon oon mokaillu, turha niist on jauhaa,
nää muistot mun pääs ei jätä mua rauhaa.
Kaikki mun frendit ootte seisonu mun vierel,
puhunu mun puolest, ku on kissa vieny kielen.
Oon ollu kusipää, paljo suruu tuottanu,
kaiken sen jälkeen sä oot muhun luottanu.
Saat mun sanani, sä saat nää säkeet,
jos mä eksyn, kai sä tiiät mitä teet.
Jos oon huolissani, pysyn näköetäisyydellä,
en haluu jotain sattuu parhaalle ystävälle,
ja aina ku oot lähellä se tuntuu hyvälle.