IRC-Galleria

Huah. Kierrokset senkun saa lisää vauhtia. Tulisko tänä yönä uni? En usko. Huomenna voi sit nukkua Hesassa. Jee.

Näin se homma sit etenee. Aamu koulussa, ääni kateissa. Ilta töissä, ääni palas osittain mut tilalle tuli kuiva yskä ja pisteenä i:n päälle kaikki räkä kerääntyy poskionteloihin. Veikkaanpa että oli kuitenkin parempi vaihtoehto se ääni kateissa... Ainakin kanssaihmisten kannalta ajateltuna :D

Mutta joo. Taapersin sit viimesillä voimillani iltavuoron jälkeen hakemaan autoo jolla pitäis kolme seuraavaa päivää tehdä töitä... Sitä vekotinta ei sitten näkynykään missään. Odottelin puolisen tuntia ja sieltä se isäntä ilmesty kolisevalla kaaralla - myöhässä kuten tapoihinsa kuuluu. Seuraava puoli tuntia meni varauskirjaa ihmetellessä... Voin kertoo että mulla tulee oleen todella mielenkiintoset kolme seuraavaa päivää! Mee sinne, tuu tänne, tee sitä ja tätä ja tota... Ja joka paikkaan pitäis ehtiä samaan aikaan. No, ei tuu ainakaan tylsää - jos jotain positiivista pitää siitäkin riemusta hakee.

Palatkaamme astialle sunnuntaina - jos olen enää hengissä. Pitäis ehkä sairastaa loppuun asti joskus...

Maailma on perseestä. Tai siis ihmiset... Ei vaan voi ymmärtää. Ja sit kun meikäläisenkin olo on mitä on niin morjes... Tekis mieli vaan jäädä sängynpohjalle.

Mummu on nyt saatettu haudan lepoon. Pieni, itkuinen joukko saattamassa. Voin kertoo että oli ihan helvetin vaikeeta...

Plussana vielä sain 4-vuotiaalta veljenpojalta turpaan. Alahuuli turvoksissa, vertakin tuli tyylikkäästi. Etuhampaita särkee aika lailla... Että hyvin menee. Mutta menköön.

Mä tykkään mun kämpässä ehkä eniten sängystä. Oon ostanu mieleisiä lakanoita, niissä on kiva köllötellä ja nukkua. Ja ennen kaikkee se sänky on pehmee ja tarpeeks iso. Ehken osaa sisustaa mut mukavuuteen osaan ainakin panostaa :D

Nim. olen taas kuumeessa ja saatan hourailla jotain omituista

Kotona taas... Tai no, tulinhan mä jo su-aamun puoli viiden aikaan mut silti. Eilinen meni töissä, ja sit ex tempore kaljalle. Ja nyt on pää kipee ja vituttaa. No, elämä on...

Elikkäs eipäs mennäkään Kultalaan, vaan Lemmenjoelle. Se 12km kävely yhteen suuntaan vie liikaa aikaa. Lemmenjoelle olis se 4km patikointia, joten se sopii aikatauluun paremmin. Nähtävää sielläkin on :) Mutta nyt tekemään eväitä ja pakkaamaan reppua...

Elikkäs terveisiä Ivalosta. Meikä on ollu täällä nyt parisen päivää (tulin maanantaina). Ruskaa on paikotellen enemmän ja vähemmän, pohjosemmassa enemmän. Eilen taaperrettiin Otsamo-tunturin huipulle, rankka kolmen kilsan nousu mut oli se sen arvosta. Yöpakkaset tekee gutaa luonnolle, se alkaa hehkua oikein kunnolla. Perjantaina pitäis suunnata Ivalon Kultalaan - sinne on "vaan" 12km kävelymatka. Voi olla että mut joudutaan kantaan pois sieltä :D Mutta sen näkee sitten...

Junamatkalla tänne tuli suruviesti. Uni ei enää tullu, itku vaan puski läpi. Viikon päästä lauantaina saatetaan mummu haudan lepoon.

Ruotsin tunnilla on kivaa. Ja illalla baariin. Voi jee!

Sinä olit aamu,
johon heräsin.
Sinä olit päivä,
jota elin.
Sinä olit ilta,
jota odotin.
Sinä olit yö,
jonka kadotin.













"...I must love what I destroy and destroy the thing I love."
- Sting -