IRC-Galleria

Kattelin kalenteria ja totesin että mulla on kolme viikkoo aikaa tyhjentää tää kämppä! Tuleekohan mulla kiire? Jos vanhat merkit pitää paikkansa niin joo... Normi setti. Nyt vituttaa.

Viime yö meni vessassa juostessa. Valehtelematta varmaan kymmenen kertaa ramppasin edestakasin... Tuli kummastakin päästä kaikki ulos. Nyt ei sitten pysy mikään sisällä. Yritin vettä juoda niin hop! Juoksujalkaa takasin kaakeliastiaa morjestaan. Suhteellisen vittumainen tilanne. Kaiken kukkuraks vasenta polvee ja ukkovarpaan tyviniveltä alko särkee ihan helvetisti. Mitään lääkettä ei voinu ottaa ku mikään ei pysy sisällä... Mitähän seuraavaks?

Kouluunkin pitäis kohta raahautua... Ja homehtua siellä myöhään iltaan asti. Se on sitten moro.

Ääni meni - taas. Tosin tällä kertaa se ehkä johtu siitä viskimäärästä mitä tuli kiskottua naamariin... Vauhdikas lauantai takana, josko kroppa tänään yrittäis pysyä vauhdissa mukana?!

Huah. Kierrokset senkun saa lisää vauhtia. Tulisko tänä yönä uni? En usko. Huomenna voi sit nukkua Hesassa. Jee.

Näin se homma sit etenee. Aamu koulussa, ääni kateissa. Ilta töissä, ääni palas osittain mut tilalle tuli kuiva yskä ja pisteenä i:n päälle kaikki räkä kerääntyy poskionteloihin. Veikkaanpa että oli kuitenkin parempi vaihtoehto se ääni kateissa... Ainakin kanssaihmisten kannalta ajateltuna :D

Mutta joo. Taapersin sit viimesillä voimillani iltavuoron jälkeen hakemaan autoo jolla pitäis kolme seuraavaa päivää tehdä töitä... Sitä vekotinta ei sitten näkynykään missään. Odottelin puolisen tuntia ja sieltä se isäntä ilmesty kolisevalla kaaralla - myöhässä kuten tapoihinsa kuuluu. Seuraava puoli tuntia meni varauskirjaa ihmetellessä... Voin kertoo että mulla tulee oleen todella mielenkiintoset kolme seuraavaa päivää! Mee sinne, tuu tänne, tee sitä ja tätä ja tota... Ja joka paikkaan pitäis ehtiä samaan aikaan. No, ei tuu ainakaan tylsää - jos jotain positiivista pitää siitäkin riemusta hakee.

Palatkaamme astialle sunnuntaina - jos olen enää hengissä. Pitäis ehkä sairastaa loppuun asti joskus...

Maailma on perseestä. Tai siis ihmiset... Ei vaan voi ymmärtää. Ja sit kun meikäläisenkin olo on mitä on niin morjes... Tekis mieli vaan jäädä sängynpohjalle.

Mummu on nyt saatettu haudan lepoon. Pieni, itkuinen joukko saattamassa. Voin kertoo että oli ihan helvetin vaikeeta...

Plussana vielä sain 4-vuotiaalta veljenpojalta turpaan. Alahuuli turvoksissa, vertakin tuli tyylikkäästi. Etuhampaita särkee aika lailla... Että hyvin menee. Mutta menköön.

Mä tykkään mun kämpässä ehkä eniten sängystä. Oon ostanu mieleisiä lakanoita, niissä on kiva köllötellä ja nukkua. Ja ennen kaikkee se sänky on pehmee ja tarpeeks iso. Ehken osaa sisustaa mut mukavuuteen osaan ainakin panostaa :D

Nim. olen taas kuumeessa ja saatan hourailla jotain omituista

Kotona taas... Tai no, tulinhan mä jo su-aamun puoli viiden aikaan mut silti. Eilinen meni töissä, ja sit ex tempore kaljalle. Ja nyt on pää kipee ja vituttaa. No, elämä on...

Elikkäs eipäs mennäkään Kultalaan, vaan Lemmenjoelle. Se 12km kävely yhteen suuntaan vie liikaa aikaa. Lemmenjoelle olis se 4km patikointia, joten se sopii aikatauluun paremmin. Nähtävää sielläkin on :) Mutta nyt tekemään eväitä ja pakkaamaan reppua...