Sydän hakkaa rinnassa,
seinät kaatuu päälle.
Kaikki tunteet pinnassa,
kuin astuisi heikolle jäälle.
Happea ei saa,
vaikka kuinka lujaa hengittää.
jalkojen alla huojuu maa,
selvitä voi vain yrittää.
Kyyneleet valuu silmistä,
kun vaivun polvilleni.
Vapisevista käsistä,
haen suojan kasvoilleni.
Luovuttaa niin haluaisi,
hengähtää viimeisen kerran.
Ei enää tuska painaisi,
jos itsekäs olisi sen verran.
Turta olo valtaa mielen,
kun kyyneleet ehtyy pois.
Ehkä tämän yön vielä nielen,
jospa unta saada vois.