tuntuu ouvvolta pitkiin aikoihin tajuta jotaki uutta. ko oon nykyään
samalla tasolla pullataikinan kanssa, jonka elämän tehtävä on
paisua pienessä tilassa. elämä on ehkä aika kummallista! onko.
ai nii! pittäähä sen pullan sitte myös tippua kivikovana kaapista
viltsun päähän :
)