IRC-Galleria

Miten se on sellain, että vaikka olis kaikki TOSI hyvin niin sitte jostain putkahtaa sellanen
joku vaik tosipieni asia mikä saa surulliseks? :o
Eilen sain tekstiviestin. Illalla. Ihmiseltä joka on ollu mulle joskus tosi tärkee.

Ja sit mä lähin miettiin sitä, että kun tää ihminen alko seurustella,
ja mulla oli just ollu siinä sitä ennen vähän vaikeeta niin itkin sille
sitä, että mä pelkään että taas käy niin ko sen edellisen ihmisen kans.
Tää ihminen lupas mulle et ei, et ei se oo sellanen. Et kaikki olis hyvin.
Ei se mua unohtais.

Mut nyt. Tää tilanne o hituC eri ko sillon. En tiedä koska me
oltais viimeks ees puhuttu. Siitä on aikaa ja meinaan ennen
me saatettiin juoruta puhelimessa monta tuntia päivässä.

Voin vaan kertoa että mulle on turha enään kenenkään sanoa
että se seurustelusuhde ei tuu sen ystävyyden väliin.
tottakai se tulee. ei se ystävyys ihan oikeesti voi olla enään
ihan samanlainen. aina se muuttaa vähän.

Sit mä taas arvostan sellasii ihmisii jotka pystyy handlaa
sen poikaystävän ja ne kaverit. Se on niin hyvä.

Tää saattaa kuulostaa pahalta,
mut en ihan tosissaan enää ikinä tuu uskoon siihen,
että ei se meis mitään muuta. Uskokaa mua,
oon kokenu ton sen takia feidautumisen niin monta kertaa
et en enää vaan jaksa.