Kaikki on sanottu, puhun vikalle röökille
Seki kestää vaa hetken
Sitte mä menen pois sil
Ei oo järkee jäädä tuleen makaa
Ne arvet ei katoo unissakaa
Mä tartten mielen vakaaks
Teen meistä vapaat
Loppuu epäilyn vainoominen
Tahdon olla onnellinen
Huominen on ainoo miten pysyn kasassa
Mutta mun sanat ei osaa
Niin piirrän rikkinäisen sydämen
Vaan en omaa
En tiedä mistä alko
Tai mihin päättyy
Se etten osaa hiljentää sillon ku pitäis kääntyy
En tätä pahalla, en tätä vihalla
Haluaisin sisään, mun pää liian pihalla
Jäätävän kylmää ja tää vielä tappaa mut
Tarjoot taas kainaloos, tarjoudut kantaa mut
En voi luottaa kangastuksii
Mä näännyn kohta nälkään
Nyt tai ei koskaan
Mä käännyn vaikka väkisin