Kouluvuoden päättymisen aattona haluaisin hieman muistella vuoden aikana tapahtuneita asioita. Vuoden alussa kavereideni(irk-ystävät) viiltävät kommentit ulkonäostäni saivat minut etsimään lohtua pullosta. Pullosta en lohtua löytänyt mutta se avasi, ennen niin sarveiskalvon rappeumataudista rappeutuneet, silmäni näkemään totuuden selvempänä. Silmieni avattua pystyin taas hengittämään ja uskoin että ehkä selviän mieleni mustaksi maalaamasta ajatuksesta. Kiitos alkoholin, aivojani syleilevän huumaanuttavan vaikutuksen, annoin taas ajatuksieni virrata kirkkaana aivojeni tietoisuutta käsittelevälle alueelle. Uskoni tieteen pelastavaan voimaan vahvistui. En enää usko joutuvani uskonnillisten lahkojen saaastan tukkivan hermoratojani. uskonto on mielen kuolema ja luovuuden murha. jumala on kuollut. Ylistäkää minua.
eimuuta en haluaisi enää muistella.!1