silmät meinaa sulkeutuu..mut ei auta..sohvalla makoilin ja pyh...mix ei uni tuu??on vaa taas niin vitun vaikeeta...elämää ei pysty ees käsittää koska saattaa hakija tulla..elämä on kuin nuoralla kävelyä koskaan ei tiedä mitä seuraavan askeleenjälkee taphtuu...
hän saapui keskiyöllä näin viikatteenkin vyöllä tuo nuori nainen ikuisuuden harso silmillään.
hän kertoi kylmin huulin kuin kaukaa äänen kuulin oon sieltä mistä takaisin ei tulla elämään.
hän katsettansa turhaan hait, näit pohjattomat silmät vain kun katsoin niihin tunsin että häntä rakastin, voi poika parka kuolemaa ei yksikään voi rakastaa vain hengel sulta veisin jäisin suudelmin.
sun täytyy olla vanki maan ei sielus pääse kahleistaan, on yksinäisyys kohtalosi auttaa voi mä en.sä vaikka kaiken oikein teit sua seuraa aina kyyneleet, ei murheistansa irti pääse koskaan ihminen.
mä pyysin suukkoo muuta ei, viikatteen sä naulaan veit ja tunsin hänen syleilynsä kylmän jäätävän. hän lähti otti viikatteen jäin yksin yöhön hiljaiseen en enää pelkää kuolemaa nyt kaiken ymmärrän.
hän saapuu vielä tiedän sen kun aika vierii täyttyen niin sillon suostuu varmaankin hän yhteen suudelmaan tuon suudelman kun hältä saan voin vihdoin jättää kylmän maan ja silloin pääsee myöskin sielu irti kahleistaan, en itselleni rauhaa saa kun rakastan vain kuolemaa mä ootan että saapuisi tuo nainen mustissaan..
lemon:nainen tummissa
jeps mut nyt pitää mennä herättää toi veitikka tuolta...