mä olen kelannut sua monta vuorokautta kuukautta tää alkaa olee jo sairautta jotenkin mun ajatukset kulkee aina sun kautta vaik sä olet ostoskeskus ja mä vaan kyläkauppa olet silti muistoissani todellista varautta en vain muistanut sydämeni haurautta mutta kun suhun rakastuin sain sen tuntee pahimman kautta jos saisin sut en tarvis muuta rikkautta kultaa
tiedän etten ole täydellinen myönnän sen paikasta sydämestäs olisin antanut kaikkeuden uhrannut minuuden puolesta rakkauden. ilman sua olen kaikkien keskellä yksinäinen olen kirjottanu sulle tuhat biisii kultaa olen halunnut vaihtaa kaiken tunteisiisi kultaa ja mä tiedän etten saa sua lähelleni ja kai se on ihan oikein itselleni mä pelkään että se on okei itselleni
sinä vain ei muut mua huomiseen saa jaksamaan sinä vain yksin pystyt mulle voimaa antamaan sinä vain joka kerran rakkauden sait syttymään sinä vain olet aina anoain
sä yksi yö soitit ja halusit tulla käymään suostuin vaik tiesin mitä siin tulee käymään vaikkei oltukkaan pariin kuukauteen nähtykään silti huomasin et tunteeni ei ollu hävinnytkään esitin kylmää mut ei siit mitää tullu vastustaa tunteit mut ei ne sitä kuullu vaan rakastuin suhun vaan lisää taas ihmettelin paljon rakkaut muhun mahtuukaan
mä olen vaan metsä kun sä olet ne puut kaikkien joukosta taas haluaisin vaan sinut mutta tiedän että niin ei tule käymään miksi ihmeessä sä teet taas mulle tämän mä haluaisin olla kylmä niinkuin moni muu ei ikinä vois mikään sattuu kuinka helppoo sillon elämä olisikaan ei kukaan koskaan voisi mua satuttaa
sinä vain ei muut mua huomiseen saa jaksamaan sinä vain yksin pystyt mulle voimaa antamaan sinä vain joka kerran rakkauden sait syttymään sinä vain olet aina anoain
sinä vain ei muut mua huomiseen saa jaksamaan sinä vain yksin pystyt mulle voimaa antamaan sinä vain joka kerran rakkauden sait syttymään sinä vain olet aina anoain