Minä vihaan sinua,
Minä haluan sinua.
Osaan lukea nuo sanat
Tuosta asennostasi.
Siinä valkoisella lakanalla
Olet kuin nainen,
Mutta et halua olla nainen,
Etkä minun olevan mies.
Mustain autojen saattue sinä olet, ja olet loputon,
Niin kuin aina kirjoissa, joissa kerrotaan vain toisen versio.
Minä en tunnusta mitään purppuraa, jota pitää kumartaa.
Minä en tunnusta, että haluan, enkä saata lähteä.
Olen sinun.
Jos tahdot, niin
Olen sinun,
Kuin sydämesi:
Poukkoileva, raivokas.
Jos tahdot,
Olen sinun
Minä haluan sinua,
Haluan vihata sinua.
Kaksiselkäinen peto
Raivoaa tasangolla yön.
Pian unohtuu aika ja tila
Ja nahkapeitto ja syyllisyys,
Ja rauenneilla kasvoilla
Viipyy muiston pysyvyys.
Rakensinko turhaan sinun varaasi ja saanko pettyä?
Etsin jotain kirjaa, johon luottaa, jossa meidät kerrotaan.
Alttaritaulun sävyt, jotka koetimme niin huolella vangita,
Haalistuu, ja kärsimykseen päättyy tämäkin näytelmä