IRC-Galleria

i am living in dark. i am waiting for that right one who could be my sunrise

Kuuntelen, kun puhut sun pikku siskostas
Ja sun ensi suudelmastas kun olit viistoista
Kerrot kuinka isäsi ja äitisi tapasi

Mun maailma on yleensä kuin kylmä meri
Nyt mä mietin että minneköhän se kylmä meni
Kun sinä puhut, en muista miltä tuntuu
Kun värit haalenee tai kun ne tummuu

Jatkat kertomustas jota edes oikeestaan en
Ole kuunnellut kun sua vaan katselen
Yritän saada käsiäni luokses muka vahingossa
Et ku käsi koskee sun, sanon "kävi vahinko tossa"

Nyt, haluaisin olla peitto ja tyynysi
Kun liikaa myrskyää, olisin tyynesi
Vaikka patterit ei toimi on lämpöä täällä
Nyt taivas on täällä, ei enää ylhäällä

Yht'äkkiä oot hiljaa, odotat jotakin
Mä mietin joko mä tän hetken jotenkin mokasin
Ei kuulu mitään, on aivan hiljaista
Kun on pimeää, voi valokin kiljaista

Mä sanon, oonko kertonut et sä oot ihana
Ja et rakastan sua sun varpaist pisimpää kiharaa
Oonko kertonut et vaikka koko maailma kuolis
Mä oon aina tässä sanomassa et oot ihana

Sä hymyilet, mä huomaan vaikka yrität peitellä
Suutelen sua, oon samaan aikaan vahva ja hellä
Häkellyit, mut silti sä suutelit takas
Mä mielessäni huusin, et "hei se suuteli takas!"

Rakas, saanko tulla sun peittosi alle
Noustaan yhdessä tähtiin, sanotaan "hei hei" pohjalle
Sä et sanonut mitään, mut mä tiedän ton katseen
Se tekee mitättömäksi aivan kaiken, muun

Kukaan ei välittänyt, käsittänyt,
Kuinka pettynyt voi olla jos on vain etsinyt, onnea,
Johon ei ole koskaan voimaa,
Kun sen tajuaa, ettei sitä saa.

Mä oon vaikee luonne, äläkä vittu kysy miten nii.
Mä tiedän et se on muotii olla outo nykysin,
mut oisin jotain iha muuta, jos mä vaan pystyisin.

Kipua, pelkää en
Siedän sitä, tiedän sen
Mutta kun katson sua
Mä olen poika hiljainen
Kietoa, tahdon sinut
Vällyihini nukkumaan,
Ettei sulle tulis kylmä
Enää milloinkaan

Kellot tehkää meille aikaa nyt
Kuulkaa meidän pienet hyräilyt
Rakastan sua tänään enemmän
Kuin koskaan ennen, sen nyt käsitä

sattuu lapaluihin niin kovasti et tekis miel repii kädet irti..oikeesti ei mitää järkee

Iltaisin hiljaa kuiskailen,
nimeäsi monesti toistaen.

Kuuletko kuinka kaipaan sinua,
aina kun olet kaukana minusta.

Yksikin päivä erossa sinusta,
tuntuu ikuisuudelta minusta.

Aina kun kanssasi olla saisin,
siitä mitä tahansa antaa voisin.

Ilman sinua en haluaisi jatkaa,
ilot ja surut aina jaetaan.

Sinua en pystyisi unohtamaan,
pysythän siis ikuisesti vierelläni.

Rakastathan vielä minua,
minä ainakin rakastan sinua!

Minä vihaan sinua,
Minä haluan sinua.
Osaan lukea nuo sanat
Tuosta asennostasi.
Siinä valkoisella lakanalla
Olet kuin nainen,
Mutta et halua olla nainen,
Etkä minun olevan mies.

Mustain autojen saattue sinä olet, ja olet loputon,
Niin kuin aina kirjoissa, joissa kerrotaan vain toisen versio.
Minä en tunnusta mitään purppuraa, jota pitää kumartaa.
Minä en tunnusta, että haluan, enkä saata lähteä.

Olen sinun.
Jos tahdot, niin
Olen sinun,
Kuin sydämesi:
Poukkoileva, raivokas.
Jos tahdot,
Olen sinun

Minä haluan sinua,
Haluan vihata sinua.
Kaksiselkäinen peto
Raivoaa tasangolla yön.
Pian unohtuu aika ja tila
Ja nahkapeitto ja syyllisyys,
Ja rauenneilla kasvoilla
Viipyy muiston pysyvyys.

Rakensinko turhaan sinun varaasi ja saanko pettyä?
Etsin jotain kirjaa, johon luottaa, jossa meidät kerrotaan.
Alttaritaulun sävyt, jotka koetimme niin huolella vangita,
Haalistuu, ja kärsimykseen päättyy tämäkin näytelmä

Love is patient, love is kind.
It does not envy, it does not boast, it is not proud.
It is not rude, it is not self-seeking, it is not easily angered,
it keeps no record of wrongs. Love does not delight in evil,
but rejoices with the truth.
It always protects, always trusts, always hopes,
always perseveres. Love never fails.