Nyt on vaan halipula..ois mukava kun sais kaverin köllimään viekkuun. Taitaa tulla näistä hiljaisista v.lopuista ihan rutiinia, mut sehän tekee vaan hyvää ajatusnystyröille..kuin esimerkiks joskus sitä oikeesti luulee et vainoharhaisuus ei olekaan vainoharhaisuutta vaan ihan oikeesti tietää jonkun asian olevan näin...nyt vaan en haluis tän tuntuman olevan millään lailla todellista...mut sehän selviää vaan odottelemalla.
On väsy ja sattuu selkään, jotta taitaa joutaa takas sohvalle ja ilmeisesti myös torkahtaa sinne...näin. Kunpa huomenna ois kaverina muukin ku töllötin niin ei täysin tylsisty:)