Vittu että oli äsken jännittävä tilanne, kuin suoraan vihollisen väijyttämisestä Saigonissa tai kaksintaistelusta revolverein Cactus Junctionissa.
Tein diilin, viiksien elinajasta. Ajanko nyt, vai perjantaina.
kolikko päättää,
kolikko ei valitse puolia.
Jo heti alussa arvasin että tämä on kuin venäläistä rulettia puoliautomaatti aseella.
EHKÄ koneistoon tulee syöttö virhe. Ehkä. Karma ei muutenkaan lähimenneisyydessä ole ollut kovin suopea minulle. Tai sitten tein itse tyhmät ja fataalit virheet.
Kruuna, ja viikset saavat jäädä vielä, Klaava ne lähtevät ja elämä hymyilisi jälleen.
vajaa sekunti jonka kolikko vietti ilmassa pyörien tuntui ikuisuudelta, ja kun se laskeutui kämmenelleni, se tuntui tuliselta hiileltä. Se piti saada äkkiä pois.
Kolikko kämmenrystylle niinkuin sovittiin ja toinen käsi päälle, korostamaan jo valmiiksi hikoavaa jännitystä.
Nostan käteni kolikon päältä.
Viisikymmentä senttisen kolikon leijona irvistelee minulle, se nauraa.
Kolikko ei valehtele, viikset näkevät jälleen uuden päivän helvetissä.